Erityisesti aloittavat yrittäjät ovat usein optimistisia asiakashankinnan suhteen. Markkinoiden ajatellaan olevan helposti valloitettavissa ja näkyvyyteen varataan liian vähän aikaa ja…
Lue lisää
Sitä sanotaan, että yritystoiminta ilman päämäärää on ajelehtimista. Ajankäytönhallinnan oppaissa neuvotaan usein, että aseta jokaiselle työpäivällesi yksi ainoa tavoite, joka on pakko toteuttaa. Ja se myös toteutetaan eli mikään ei mene tämän asetetun tavoitteen yli. Tämä onkin oivallinen neuvo, joskin vaatii itsekuria ja ymmärrystä siitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä ja mitkä voivat odottaa. Asioiden tärkeysjärjestyksen hämärtyminen on yrittäjillä erittäin suuri ongelma. Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole tärkeitä. Eisenhowerin matriisi lienee tunnetuin työväline asioiden tärkeysjärjestykseen saattamiseen. Matriisi on nelikenttä, jossa lohkot ovat:
Blogi juhlii 3-vuotista taivaltaan! Postauksilla on näyttökertoja jo huikeat 100 000 kertaa, joka on valtava määrä! Olen todella iloinen, että lukijat ovat löytäneet yrittäjyysteemaisten kirjoitusteni pariin.
Älköön kukaan autokouluyrittäjä loukkaantuko esimerkistäni: autokoulut ovat tyypillisesti yrityksiä, joilla markkina-alueen hinnat ovat lähestulkoon eurolleen samat. Mikä oudointa, asiakkaita houkutellaan kustannuksia lisäävillä tekijöillä, kuten upeilla, nuoria houkuttelevilla toimitiloilla, jotka sijaitsevat kaiken lisäksi keskeisellä paikalla, sekä tietyn merkkisillä ja houkuttelevan näköisiksi maalatuilla tai teipatuilla autoilla. Miten ihmeessä yritys voi tarjota halpaan hintaan aina vain paremmat puitteet? Tämä johtaa väistämättä katteen pienenemiseen ja sitä kautta laadun heikkenemiseen. Olisi löydettävä ylivertainen kilpailuetu markkinoilla. On selvää, etteivät toimitilat tai tietyn merkkinen sähäkän näköinen auto riitä, sillä kilpailijat tarjoavat samaa. Näillä keinoilla autokoulu joutuu edelleen raa´an hintavertailun kohteeksi.
Kokopäiväiselle yrittäjälle lankeaa myös lisävelvoitteita, joista syntyy paitsi kustannuksia, jotka aiheuttavat hinnankorotuspaineita, mutta myös ylimääräistä vaivaa. Mikäli sivutoiminen yrittäjä ei ole aiemmin ollut yel-velvollinen pienten yrittäjätulojen vuoksi, kokopäiväiseksi siirryttäessä yel-maksut tulevat melko nopeasti tutuiksi. Yel-maksu on pakollinen kun yrittäjyydestä saa tuloa vähintään 7 958,99€ vuodessa (v. 2020). Jotta yrittäjällä säilyisi työttömyysturva, tulee yrittäjätuloksi ilmoittaa eläkevakuutusyhtiöön vähintään 13073€ euroa vuodessa. Korona-aika on osoittanut, että yel-työtuloksi kannattaa ilmoittaa vähintään 20 000€, sillä sitä pienemmillä yel-maksuilla jäi koronatukien ulkopuolelle. Yel-maksu on lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutusmaksu. Katso tarkemmat kriteerit esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Elo:n sivuilta. Alkava yrittäjä saa Yel-maksusta 22%:n alennuksen neljältä ensimmäiseltä vuodelta, mutta kyllä vakuutusmaksuissa on silti maksamista. Esimerkiksi 25 000€:n vuositulolla yel-maksu on alle 53-vuotiaalta yrittäjälsä alkavan yrittäjän alennuksen jälkeenkin vielä 392€ kuukaudessa, ja ilman alennusta 502€/kuukaudessa. 45 000€:n vuositulolla yel-maksu ilman alennusta on jo 902€/kuukaudessa. Yel ei kuitenkaan ole sen kalliimpi kuin työntekijän tyel-maksu, mutta harva työntekijä tietää todellisia palkan sivukuluja, joita hänen työnantajansa vakuutusyhtiöille maksaa. On myös muistettava, että yel-vakuutus on vain eläkevakuutus eli mahdolliset sairaus-, tapaturma- ja henkivakuutukset, sekä yritystoiminnan muut vakuutukset on otettava erikseen.
Jokainen yrittäjä kokee korvaavia uhkia, mutta ne ovat hankalasti tunnistettavissa. Jokaisen yrityksen luona asioi henkilöitä/yrityksiä, jotka eivät lopulta osta. Syitä voi olla lukuisia, mutta tärkein ja perimmäinen syy on se, ettei asiakas koe saavansa rahalleen riittävästi vastinetta. Hän ei arvosta investointia tarpeeksi paljon, koska sen voi korvata jollakin toisella tavalla. Yrittäjä voi yrittää vaikuttaa tällaiseen puntarointiin tuomalla selkeästi esille tuotteensa hyödyt, mutta kaikkia asiakkaita ei vain voi saada, vaikka kuinka paljon haluaisi. Esimerkiksi äiti, joka ei ole lasten parturiin millään tavoin kontaktissa ja kokee osaavansa leikata lasten hiukset riittävän hyvin, ei välttämättä lämpene edes parturin juuri hänelle kohdentamiinsa somemainoksiin, joissa on upeita ennen ja jälkeen kuvia, sekä hymyileviä lapsia ja äitejä. Kyse on lopulta arvoista. Jos ei arvosta asiaa riittävästi, siitä ei ole valmis maksamaan. Sama äiti saattaa käyttää rahaa vaikkapa kodin sisustamiseen perustellen, että viihtyisä koti luo onnea ja sisustusesineet ovat pitkäkestoisia investointeja (toisin kuin lasten hiukset).
Moni kokenut yrittäjä on kertonut, että on joutunut yrittäjyyden myötä kovettamaan itseään. Kaikkea kuraa, jota sataa niskaan, ei voi, eikä pidä ottaa liian henkilökohtaisesti. Liian naiivikaan ei saa olla, jottei joudu huijatuksi. Yrittäjyys onneksi helpottuu ajan myötä, sillä virheistä oppii. Sitä oppii tunnistamaan hankalat asiakkaat, kilpailijoiden metkut, ammattiostajien tottumukset ja monet muut kommervenkit. Yrittäjä ei kuitenkaan ole koskaan valmis, sillä liikeidea ei voi pysyä täysin muuttumattomana. Maailma muuttuu ympärillä, ja yrittäjän on pyrittävä ennakoimaan näitä muutoksia, tai vähintäänkin pysyttävä muutoksessa mukana. Tämäkin vaikuttaa yrittäjäidentiteettiin. Yrittäjyys pitää henkilön skarppina. On oltava tuntosarvia moneen suuntaan. Ja vain ajantasaisella osaamisella on kaupallista arvoa, joten yrittäjän on pysyttävä väkisinkin maailmanmenossa ja sen vaatimuksissa mukana.
Markkinointitoimet tulee ajoittaa niin vuositasolla kuin kampanjatasolla. Vuosikelloon kannattaa kirjata ensin odotetut suuret sesongit. Esimerkiksi äitienpäivä saattaa olla tietyille yrittäjille vuoden parhaita sesonkeja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kukkakaupat, juhlakattausta tarjoavat ravintolat ja oikein markkinoituna myös kauneushoitolat lahjakortteineen. Sesongin ajoittaminen pelkästään vuoden kiertoon ei kuitenkaan riitä eli yrittäjä ei voi vain kirjoittaa vuosikelloon ”Äitienpäivä” toukokuun kohdalle. On pohdittava päivämäärän tarkkuudella, milloin äitienpäiväkampanja aloitetaan ja lopetetaan. Markkinointia ei kannata aloittaa liian varhain, sillä asiakas ei huomaa mainosta, jota ei koe itselleen ajankohtaiseksi. Liian myöhäinen markkinointi puolestaan johtaa siihen, ettei asiakas ehdi enää tulla asioimaan tai on jo asioinut toisaalla.
Mites bisnekset -blogin kirjoittaja Sanna Olshin on yrittäjä, joka on erityisen innostunut yrittäjyydestä: miten uusia yrityksiä syntyy, millaisia ihmiset niiden takana ovat ja mitä he tarvitsevat pärjätäkseen yrittäjinä. Tämän yrittäjyysblogin tarkoituksena on innostaa ja kannustaa lukijoita, mutta myös tuoda esille erilaisia näkökulmia yrittäjyyteen liittyen.
