Kahvilan perustaminen

Paljonko kahvilan perustaminen maksaa

Kerron tässä kirjoituksessa, miten kahvila perustetaan:

• Paljonko kahvilan perustaminen maksaa
• Kahvilan toimitilan vaatimukset
• Kahvilan perustamisen luvat ja ilmoitukset
• Kahvilan kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Kahvilan perustaminen maksaa tyypillisesti 50 000 – 150 000 euroa. On mahdollista, että kahvilan voi perustaa edullisemminkin tai hintalappu voi olla useita satoja tuhansia. Koska summa on näinkin suuri, tarvitsee kahvilan perustaja lähes poikkeuksetta ulkopuolista rahoitusta eli lainaa. Kahvilan perustaja voi kuitenkin vaikuttaa itse perustamisen kustannuksiin. Suurin perustamisen hintaan vaikuttava yksittäinen tekijä on sijainti: on aivan eri asia perustaa kahvila ison kaupungin ydinkeskustan paraatipaikalle kuin pieneen (hiipuvaan) taajamaan. Toisaalta kahvilan sijaintipäätös on kaikin tavoin merkittävä ja tulee vaikuttamaan asiakasmääriin, hinnoittelumahdollisuuksiin ja erikoistumismahdollisuuksiin. Kerron tässä kahvilan perustamisen tyypillisiä kustannuksia ja löydät kirjoituksen lopusta linkkivinkin kahvilan perustamisen esimerkkilaskelmaan euroineen.

Vuokravakuus ja vuokrat ennen kahvilan avaamista. Vuokravakuudet ovat tyypillisesti 2-4kk vuokran verran. Liiketilan mahdollinen remontti ja kalustaminen ottanee aikaa 1-4kk, jolta ajalta on lisäksi maksettava vuokra ennen kahvilan varsinaista avaamista. Vuokra saattaa olla kiinteä tai sidottu (osittain) liikevaihtoon. Vuokra voi olla alvillinen tai alviton. Lue lisää aiemmasta kirjoituksestani: miten arvonlisävero lasketaan. Vuokrasopimuksissa on tyypillisesti alkuun määräaikainen ajanjakso, joka voi olla esimerkiksi 1-5 vuotta. Määräaikaisuuden aikana vuokrasopimusta ei voi irtisanoa. Vuokralaisen halutaan sitoutuvan tilaan pitkäksi ajaksi. Yleensä mitä keskeisempi sijainti, sitä kalliimpi vuokra ja sitovampi sopimus. Toimitilojen vuokria ei ole aina julkisesti nähtävillä. Kun kahvilan perustaminen on mielessä, kannattaa kontaktoida kiinteistönvälittäjiä ja silmäillä toimitilojen vuokraussivustoja, kuten Toimitilat.fi ja Oikotie.fi.

Vuokran tasoon vaikuttavat esimerkiksi liiketilan sijainti ja koko. Vuokra mainitaan usein neliövuokrana, joka saattaa olla mitä vain maan ja taivaan väliltä, esim. 5-200€/m2.  Sopiva kahvilan koko eli neliömäärä riippuu tilan tehokkuudesta ja tarpeista, mutta kahvilatilat ovat usein pienimmilläänkin yli 50m2 kokoisia, jotta niihin mahtuu sen verran asiakaspaikkoja, että toiminta on kannattavaa. Kioskitoiminta on toki myös mahdollista. Jos oletetaan, että kuukausivuokra on varsin kohtuullinen 3900€, vakuus 4kk ja toimitilan saneeraus ja kalustaminen vie aikaa 3kk, on syntynyt kuluja jo 27 300€ ennen perustamista. Ja tässä on vain pelkkä vuokra. Vuokran ja vakuuden lisäksi on huomioitava muutkin liiketilan kustannukset, kuten sähkö, vesi, vartiointi, autopaikat, jätehuolto, siivous ja vakuutukset. Kauppakeskuksissa vuokran lisäksi saattaa tulla vastike tai ns. markkinointimaksu.

 

Kahvilan perustamisen alkuhankinnat

Olen havainnut yrittäjäkoulutuksissa, että kun kahvilan perustaminen on haaveena, tulevalla yrittäjällä on hyvinkin kirkas visio siitä, millainen tuleva kahvila tulisi olemaan ilmeeltään. Ja onkin totta, että kahvilan sisustuksella luodaan kaikkein eniten viihtyvyyden elementtejä. On yrittäjän oma valinta, millaista tunnelmaa haluaa kahvilaansa luoda: moderni businesscenterin kahvila, raffi ja teollinen, mummolatyylinen pitsiliinoineen vai vaikkapa eksoottinen. Tuleeko sisustus olemaan kierrätyskalusteista koostettua vai ultramodernia? Kahvilan perustamiseen edellytetään useimmiten etenkin saneerauksen eli remontin yhteydessä ammattitaitoista suunnittelijaa. Ravintoloiden sisustamiseen erikoistuneet sisustusarkkitehti- ja sisustussuunnittelutoimistot loihtivat mitä upeimpia sisustuksia – joissa pelkän suunnittelutyön osuus saattaa olla kymmeniä tuhansia euroja. Suunnittelutyön lisäksi kahvilan perustaminen aiheuttaa tällaisia kustannuksia: kahvilan kalustus, varustelu ja muu irtain, kuten asiakaspaikkojen kalusteet. Näihin saattaa tulla myös rahtikuluja.

Asiakaspaikkojen lukumäärää ei voi päättää mielivaltaisesti, vaan tätä valvotaan viranomaisen puolesta. Asiakastilaan liittyviä hankintoja ovat mm. pöydät, tuolit, naulakot, somisteet, valaistus, myyntitiski ja vitriinit. Kalusteiden on hyvä olla muunneltavia, jotta kahden henkilön pöydistä saadaan tarvittaessa koottua suurempia pöytäkokonaisuuksia. Tuolien on hyvä olla pinoutuvia mahdollisen varastointitilan vuoksi. Asiakastilan tulee olla turvallinen, helposti puhtaana pidettävä ja niin akustisesti kuin valaistukseltaan miellyttävä.

Behind the scenes sijaitsevat kylmäkaapit, keittiötilan kalustus, koneet, laitteet ja työvälineet. Myös astiat ja tarjoiluastiat ovat kuluerä. Kalustamiseen liittyy usein asennuskustannuksia, joita voi syntyä sähkö- ja lvi-töistä ja kalusteasennuksista. Joskus voi käydä niin, etteivät vanhan tilan sähköt riitäkään voimavirralle. Kahvilan perustaminen edellyttää usein monien muidenkin ulkopuolisten ammattilaisten hyödyntämistä. Esimerkiksi jos liiketilan käyttötarkoitusta joudutaan muuttamaan vaikkapa myymälästä kahvilaksi, saatetaan kaupungilta edellyttää kahvila- ja ravintolatoimintaan erikoistuneen suunnittelijan käyttämistä ja tämä tuo lisäkustannuksia – joskin myös merkittävää hyötyä osaamisellaan.

Muita hankintoja, jotka usein unohtuvat perustamislaskelmasta ovat mm. puhtaanapitoon liittyvät laitteet, pesuaineet, pehmopaperit ja hygieniatuotteet. Myös roskakoreja ja jäteastioita tarvitaan. Turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten sammuttimet ja palo/häkävaroittimet, hälyttimet, ensiaputarvikkeet. Kahvilan perustaja tarvitsee myös työvaatteet ja työkengät. Vaatteita kannattaa olla jokaiselle kahvilassa työskentelevälle vähintään kaksi vaatekertaa, ihanteellinen määrä olisi kolme (yksi pesussa, yksi käytössä, yksi varalla). Vaatteet voi varustaa yrityksen logolla.

Joskus kahvilayrittäjä aloittaa toiminnan yksin tai toisen osakkaan kanssa. Useimmiten kuitenkin tarvitaan myös työntekijä, josta saattaa aiheutua palkkakuluja ennen toiminnan aloittamista. Palkan lisäksi on huomioitava palkan sivukulut, työterveyskulut ja vakuutusmaksut. Kahvilayrittäjän arkea helpottaa, jos käytössä on auto, joka voi olla oma tai yrityksen. Lue lisää aiemmasta kirjoituksestani auto toiminimelle.

Kahvilaan tarvitaan myös myytäviä tuotteita eli raaka-aineita ja materiaaleja, kuten virvokkeita, kahvia, teetä, maitotuotteita, makeutustuotteita, tuoretuotteita jne. Lisäksi servettejä ja take away- astioita ja pakkauksia.

Kahvilan perustamisessa on huomioitava myös monenlaista tekniikkaa, kuten kassakone, kortinlukija/maksupääte ja kassajärjestelmä. Laitteita ja ohjelmistoja voi ostaa omaksi tai vuokrata. Kahvilayrittäjä tarvitsee lisäksi tietokoneen tai pari, puhelimen tai pari (liittymineen), tulostimen/skannerin ja toimistotarvikkeita. Toimitilaan tarvitaan toki nettiyhteys. Muita sähköisiä alkuhankintoja ovat esim. Office, kirjanpidon ohjelma ja pöytävarausohjelma. Järjestelmien hankintaan saattaa liittyä käyttöönottoprojekti, jonka hinta vaihtelee nollasta muutamiin satoihin euroihin. Mahdollisesti tarvitaan myös kaiuttimia tai äänentoistoa.

Markkinoinnin kulut, kuten ilme, kotisivut, ikkunateippaukset, kyltit ja valomainokset, mahdolliset menut ja muu kyltitys (pidikkeet, liitutaulut..) ja alkumainonta. Varsinainen yrityksen rekisteröinti on pieni kulu ja maksaa yritysmuodosta riippuen 60-240€. Lisäksi rahaa tarvitaan lupa- ja ilmoitusmaksuihin. Toimitilan remontti lohkaisee joko pienen tai ison siivun budjetista – laajuudesta riippuen. Remontista tulee sopia vuokranantajan kanssa. Mutta ennen sitoutumista toimitilaan on ehdottomasti varmistuttava, että kahvilan perustaminen kyseiseen toimitilaan on ylipäätään sallittua!

Mistä rahaa kahvilan perustamiseen?

Edellä oleva kahvilan perustamisen kulujen lista ei ole kaiken kattava ja sitä voi jokainen täydentää mielessään. Tästä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen millaisia hankintoja kahvilan perustamiseen tarvitaan. Tätä listaa voi käydä kohta kohdalta läpi samalla hintoja selvitellen. Esimerkiksi kalusteita voi ostaa myös käytettynä ja leasing-ratkaisujakin on tarjolla, joten kaikkea ei välttämättä tarvitse hankkia uutena. Pesulat vuokraavat mattoja ja vartiointiliikkeiltä voi tiedustella kk-maksullista hälylaitetta (joihin tosin yleensä liittyy käyttöönottomaksu). Ilman vuokrausta kahvilan perustamisen hinta saattaa kohota niin korkeaksi, ettei kahvilayrityksen perustaja saa pankista niin suurta lainaa ja perustaminen tyssää siihen.

Useimmiten yrityksen perustajat ovat työtä pelkäämättömiä ja hyvinkin kekseliäitä ja monen asian tekeminen saattaa onnistua omin voimin ilman ulkopuolista apua. Esimerkiksi jos vuokranantaja sen sallii, seinien maalaus saattaa luonnistua talkoilla tai tuttu puuseppä saattaa tehdä mittatilaustiskin järkihintaan. Yritysten konkurssihuutokaupoista ja muilta markkinapaikoilta saattaa tehdä löytöjä oli kyse ammattikäyttöön tarkoitetusta kahvinkeittimestä tai suurista kukkaruukuista. Yritysten kalustamisessa ja sisustamisessa on kuitenkin huomioitava, että mm. tekstiilien on oltava paloturvallisia, eli mitä tahansa sohvaa tai verhoja ei kahvilaan kannata sijoittaa. Turvallisuuden lisäksi kestävyys ja puhtaanapito ovat olennaisia asioita. Halvin ei yleensä ole lopulta halvin, vaan kallein. Koneet, astiat ja kalusteet ovat kovalla käytöllä, joten niiden on syytä olla ammattikäyttöön tarkoitettuja, sillä esimerkiksi kotitalousastioiden pinnoitteet eivät yksinkertaisesti kestä tehokasta konepesua. Myös vakuutusehdoissa saattaa olla tiettyjä vaatimuksia ammattikäyttöön tarkoitetulle irtaimelle.

Vaikka kahvilan perustamisessa suosittaisiinkin käytettyä ja vuokrattua ja tehtäisiin paljon töitä itse, tarvitaan silti useimmiten lainaa. Kahvilan perustajan rahoitus koostuu usein monesta eri lähteestä:

• Pankki – tarjouksia kannattaa kysyä useasta eri pankista
• Finnvera voi olla mahdollinen joko rahoittajana tai takaajana pankkilainalle
• Muut rahoitusyhtiöt, joita toimii markkinoilla lukuisia. Kyse voi olla myös vakuudettomasta yrityslainasta, jolloin kulut ovat korkeammat ja lainanmaksu joustamattomampi, mutta pankin kanssa keskusteltaessa lainan saanti ei onnistu ilman vakuutta.
• Leasingrahoittajat, joilla voi rahoittaa nykyään lähes mitä vain kalusteista keittiön varusteluun.
• Yrittäjän omat säästöt
• On mahdollista, että joku ulkopuolinenkin taho sijoittaa yritykseen rahaa, mutta tällaisia on tullut itselläni harvemmin vastaan. Ehkäpä aloittavan kahvilayrittäjän lähipiirillä ei ole suuria tuotto-odotuksia tai yrittäjä ei osaa etsiä rahoittajia muualta kuin pankista?

 

Kahvilan toimitilan vaatimukset

Kahvilaa ei voi perustaa mihin toimitilaan tahansa. On todella tärkeää, ettei kahvilan perustaja vuokraa toimitilaa selvittämättä näitä asioita:

Salliiko kaavoitus kahvilatoiminnan kyseisessä rakennuksessa. Tämä selviää ottamalla yhteyttä kunnan rakennusviranomaisiin. Ellei kaava salli kahvilatoimintaa, on käyttötarkoitusta muutettava ja tähän tarvitaan rakennuslupa. Rakennusluvan hakemiseen tarvitaan pääsuunnittelija heti alusta alkaen. Kaikille liiketiloille ei myönnetä käyttötarkoituksen muutosta eli asia ei ole itsestäänselvyys, sillä rakennus ei välttämättä täytä kahvilatoiminnan teknisiä edellytyksiä, mutta myös esteettömyys ja meluhaitat on huomioitava. Kannattaa myös selvittää salliiko taloyhtiö kahvilatoiminnan kyseisessä liiketilassa. Tämä selviää ottamalla yhteyttä isännöitsijään ja/tai taloyhtiön hallitukseen.

Kahvilan toimitilan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kaavan lisäksi näihin:

• Esteettömyys
• Asiakaspaikat
• WC-tilat
• Henkilökunnan sosiaalitilat
• Keittiön vaatimukset (tarjoilu-, jakelu- vai kuumennuskeittiö, esim. tarvitaanko rasvahormi ja rasvanerotuskaivo)
• Poistumistiet, paloturvallisuus
• Asiakasvirrat
• Remontoitava tila vai valmis tila

Kun tätä vaatimuslistaa silmäilee, on selvää, että isommissa kaupungeissa tiloja on tarjolla vain todella vähän. Ja jos niitä ylipäätään tulee vapaille markkinoille, kynnysrahat ovat niin kalliita, ettei aloittavalla yrittäjällä ole niihin taloudellisia mahdollisuuksia. Henkilökohtaisesti en ihmettele lainkaan, että isommat kansainväliset ketjut ovat miltei ainoita, jotka onnistuvat pääsemään parhaille paikoille. Kassan on oltava kunnossa!

Kahvilan perustaja saa kuitenkin apua monestakin eri paikasta. Suurimmilla kaupungeilla on selkeät ohjeet kahvilan- ja ravintolan perustajalle. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ohjeistus liiketilan muutostöistä kahvilaksi tai ravintolaksi on tarpeen, jos tilassa ei ole aiemmin harjoitettu vastaavaa toimintaa. Jos sopivaa tilaa ei tunnu löytyvän, eräs varteenotettava vaihtoehto on ostaa jo olemassa olevan kahvilan tai ravintolan liiketoiminta, ja muokata siitä omannäköisensä. Myytäviä yrityksiä voi etsiä esimerkiksi Yrityspörssistä, tiedustella elinkeinoasiamiehiltä ja kontaktoida suoraan kahvilayrittäjiltä mahdollista myyntihalukkuutta. Voi hyvinkin olla, että kun on yhteydessä kahteenkymmeneen yrittäjään, joukosta löytyy kourallinen yrittäjiä, jotka ovat halukkaita luopumaan toiminnastaan.

 

Kahvila-alan koulutus

Vaikka lista kahvilan perustamisen kustannuksista ja huomioitavista asioista on pitkä, kahvila on monen haaveena! Kahvilan perustajat, kuten kaikki muidenkin yritysten perustajat ovat ihan tavallisia ihmisiä. On toki suositeltavaa, että kahvilan perustajalla on ammattitaitoa omalta alaltaan. Koulutus- ja työtausta antavat paremmat valmiudet kahvilayrittäjyyteen kuin täysin toiselta toimialalta yrittäjäksi ryhtyminen. Uskallan väittää, että myös starttirahan ja muun rahoituksen hakeminen helpottuu, kun rahoituksen myöntäjät voi vakuuttaa ammattitaidollaan. Mutta aina ei edellytetä vankkaa taustaa omalta alaltaan ja on mahdollista, että uuden ammatin voi ottaa haltuun käytännössä opettelemalla.

Kahvilan perustajalla ei tarvitse olla oman alan koulutusta. Toisaalta koulutus on eduksi myös sen vuoksi, että esimerkiksi elintarvikealan perus- ja ammattitutkintoon sisältyy paljon tärkeitä teemoja, jotka alalla on hallittava: lakisääteinen elintarviketurvallisuus, reseptiikka, kannattavuus, työn prosessit, jotka kaikki vaikuttavat myös tulevan yrityksen kannattavuuteen. Eli helpommalla  yrittäjä pääsee, kun perustaa yrityksen itselleen tutulle alalle. Elintarvikealan perus- ja ammattitutkinnoissa on esimerkiksi leipomoalan osaamisala. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella restonomiksi. Liiketalouden opinnotkaan eivät ole ollenkaan huono lisä, yrittäjyyden ammattitutkinnosta puhumattakaan!

 

Kahvilan perustamisen luvat ja ilmoitukset

Kahvilan pyörittämiseen liittyy myös valvontaa, mutta byrokratia on etupainotteista ja ajoittuu aikaan ennen perustamista. Ruokaviraston kahvilan perustamisen ohje on silmäilemisen arvoinen! Kahvilaa ei voi perustaa noin vain, vaan tarvitaan tällaiset toimenpiteet:

Kun edellä mainitut kriteerit täyttävä sopiva toimitila on löytynyt, on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus viimeistään 4 viikkoa ennen kahvilan toiminnan aloittamista. Henkilöstö tarvitsee useimmiten hygieniapassin, työvaatteet ja useimmiten terveydentilan selvityksen. Terveydentilan selvityksellä pyritään ennaltaehkäisemään mm. salmonellan leviämistä. Lisäksi kahvilayrittäjän on laadittava omavalvontasuunnitelma. Jos kahvilassa soitetaan musiikkia, on huomioitava musiikkiluvat. Valvira puolestaan ohjeistaa anniskeluun ja tupakkatuotteisiin liittyvissä asioissa. Palo- ja pelastusviranomaisen on tarkastettava tila ennen toiminnan alkamista. Lupaprosessi ottaa useamman kuukauden, joten kahvilan perustajalta edellytetään kärsivällisyyttä – etenkin, jos toimitilan vuokrat juoksevat, ja toiminnan aloitus viivästyy.

 

Kahvilan kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Kirjoitin edellä kahvilan perustamiseen liittyvistä asioista. Jo ennen perustamista kannattaa suunnitella myös varsinaista kahvilaliiketoiminnan pyörittämistä, jotta siitä tulisi mahdollisimman nopeasti kannattavaa. Ensisijainen asia on panostaa asiakashankintaan. Mitä nopeammin asiakkaat löytävät kahvilan, sen parempi! Keskeisimpiä  kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat:

• Hinnoittelu eli kate
• Asiakasmäärä ja asiakkaan keskiostos
• Kiinteät kulut, joihin myynnin määrä ei vaikuta (esim. vuokra)

Kahvilaliiketoiminnan juoksevia kuluja ovat mm. kirjanpito, vakuutukset, markkinointi, henkilöstökulut, lisenssimaksut, toimitilan kulut ja raaka-aineostot. Hävikkiä on monenlaista, oli kyse raaka-aineista tai toimitilan käyttöasteesta. Haasteena kahvilaliiketoiminnassa ovat mm. asiakasmäärien voimakas vaihtelu, tuoretuotteet ja ennakoinnin vaikeus. Ihanteellista olisi, että asiakasvirtaa saataisiin mahdollisimman pian ja se olisi suhteellisen tasaista. Lisämyynnillä voi olla suuri vaikutus kannattavuuteen. Moni kahvilayrittäjä vuokraa tilaa yksityistilaisuuksiin, harjoittaa ulosmyyntiä, toisten yrittäjien tuotteiden myyntiä tai cateringpalvelua.

Kahvilan perustajalle suosittelen yrittäjäkoulutusta ja vierailua paikallisen yritysneuvojan luona. Yritysneuvonta on maksutonta. Yrittäjäkoulutus on laajempi kokonaisuus, jossa saa hyvät opit yrityksen perustamiseen yritysmuodon valinnasta lähtien. Lisäksi yrittäjäkoulutuksessa laaditaan omalle yritykselle liiketoimintasuunnitelma ja perustamislaskelma, joita tarvitaan starttirahan ja lainarahan hakemisessa. Yritysneuvonta sen sijaan on usein edellytyksenä starttirahan saamiselle.

Omaa kahvilahaavetta kannattaa viedä koko ajan eteenpäin, jotta sopivan liiketilan osuessa kohdalle tilaisuuteen voi tarttua nopeasti! Kun kahvilan perustaminen on mielessä, suosittelen vielä tutustumaan Newco Helsingin Ravintola-alan ABC – vihkoseen, joka on vapaasti jaossa maksutta. Opas on simppeli ravintolan perustajan opas tai kahvilan perustajan opas. Toki kaikki tieto vanhenee aikanaan, joten kannattaa aina tarkistaa tietojen ajantasaisuus nettioppaita tai muuta kirjallisuutta hyödynnettäessä. Kyseisestä oppaasta löydät selkeän esimerkkilaskelman euroineen paljonko kahvilan perustaminen maksaa. Huomioithan, että euromääräiset summat nousevat vuosittain. Tuoreimmissa kahvilan perustamisen laskelmissa esimerkiksi alkumarkkinoinnin kuluiksi (sis. ilme, kotisivut, tilan kyltitykset ja maksullinen mainonta) pyritään laittamaan vähintään 8000€ (+alv24%), mutta mieluiten jopa kaksinkertainen summa. Aiheesta löytyy (omastakin kirjahyllystäni) muutamia kirjoja, mutta viranomaisvaatimukset ovat niissä auttamatta vanhentuneita. Toistaiseksi en ole päässyt tutustumaan yhteenkään ravintolan perustajan tai kahvilan perustajan verkkokurssiin, joka olisi sisällöltään ammattitaitolla laadittu ja vieläpä pedagogisesti laadukkaasti toteutettu. Mutta markkina elää koko ajan, joten kurssitarjontaakin kannattaa silmäillä. Lisäksi monet Uusyrityskeskukset ja elinkeinoyhtiöt toteuttavat infotilaisuuksia kahvilan ja ravintolan perustajille. Infot ovat maksuttomia, ja mukana on useimmiten myös viranomaisen edustajia, joilta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista.

Lopuksi totean vielä, että vaikka  kahvilan ja ravintolan perustajille lankeaa monenlaisia velvoitteita, toiminta vaatii useimmiten paljon taloudellisia panostuksia, sitovia aukioloaikoja ja tuotemyynnissä katteella on monta ottajaa, ja kilpailuakin on, on kahvilayrityksen perustaminen ja pyörittäminen silti erittäin varteenotettava mahdollisuus intohimoiselle tulevalle yrittäjälle. Kahvilapalvelussa myydään oikeasti jotakin aivan muuta kuin pullaa: onnistunut kahvilakokemus on asiakkaalle parhaimmillaan mieleenpainuva elämys, jonka tarjoamisesta kahvilayrittäjän sydän syttyy.