Päivitetty 18.9.2022
Lepo on laiskoja varten?
Työssäjaksaminen ja yrittäjän työhyvinvointi ovat aiheita, jotka eivät tyypillisesti kiinnosta yrittäjää – ainakaan vasta yrittäjäksi ryhtynyttä. Kiinnostus omaa hyvinvointia kohtaan nostaa päätään yleensä siinä vaiheessa, jos oma jaksaminen on koetuksella. Arvotan itse yrittäjän jaksamisen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi yritystoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Lähes aina koko yritystoiminta henkilöityy yrittäjään itseensä. Ellei yrittäjä ole työkykyinen, ei yrityskään pyöri. Tästä huolimatta yrittäjäkoulutuksissa kiinnostavat eniten yritysmuodon valinta, verotus, markkinointi ja myynti, ja monet pienet yksityiskohdat, kuten miten starttirahaa haetaan tai auton hankkiminen toiminimelle. Tämä kertonee siitä että yrittäjät kokevat olevansa vahvoja ja heillä on halu kantaa vastuuta. Lähtökohtaisesti moni yrittäjä haluaakin tehdä paljon töitä tai ei ainakaan vieroksu työtä. Omaa jaksamista ei kyseenalaisteta. Kullankallis lepohetki on kuitenkin erittäin tärkeä – kerro tässä kirjoituksessa miksi!
Meillä kaikilla on käytettävissämme saman verran aikaa: vuorokaudessa 24 tuntia ja vuodessa 8760 tuntia. Ihminen käyttää aikansa asioihin, joita arvostaa. Ajankäyttö juontuu siis pohjimmiltaan arvoista – näin ainakin meillä länsimaissa. Vaikka yrittäjät arvostavat työn tekemistä, ei yrittäjäkään kuitenkaan ole kone, vaan pysyäkseen toimintakykyisenä tarvitaan huoltoa ja lepoa, akkujen lataamista ja oikeanlaista polttoainetta. Koneet ylikuumenevat, kuluvat ja vaurioituvat liiallisesta käytöstä huonolla huoltamisella. Valuvikojakin voi ilmetä. Pahimmassa tapauksessa syntyy pysyviä vaurioita. Jos yrittäjän on vaikea ymmärtää oman hyvinvointinsa tärkeys, auttaisiko vertaus hänelle tärkeisiin työkoneisiin tai vaikkapa autoon? Säännölliset huollot ennaltaehkäisevät vaurioita, pikainen korjaus sen sijaan on tarpeen heti vian tai oireen ilmetessä.
Ihmisen erottaa koneesta mieli. Yrittäjiä saattaa vaivat jatkuvan ajattelun pakko. Yleistän nyt suurella kädellä, eikä ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä. Muistan kuitenkin nähneeni tutkimuksen, jonka mukaan yrittäjillä olisi muuta väestöä enemmän adhd:n kaltaisia piirteitä. Ajattelun pakossa voi olla kyse nepsy-ongelmasta tai yrittäjyyden aiheuttamasta paineesta. Kaikki yrittäjät eivät suinkaan ole työriippuvaisia ja on lukuisia yrittäjiä, jotka pystyvät erottamaan vapaa-ajan ja työn, pitämään säännöllisesti lomaa ja myös oikeasti olemaan lomalla ilman jatkuvaa huonoa omaatuntoa, sähköpostien tarkistelua tai uusien sotasuunnitelmien kehittämistä.
On kuitenkin tosiasia, että koska yrittäjä vastaa itse koko yritystoiminnastaan, on jatkuvan kehittämisen paine suuri. On hallittava monia päällekkäisiä prosesseja oli kyse asiakashankinnasta, taloudesta tai käytännön toiminnasta. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja akuutteihin asioihin on pystyttävä tarttumaan heti. Samalla on vietävä eteenpäin pitkän linjan suunnitelmia. Otteen hellittämistä ei nähdä useinkaan edes mahdollisena. Jokainen meistä tuntee yrittäjän, joka kertoo, ettei voi pitää lomia ja ikään kuin ylpeilee marttyyrimaisesti yrittäjyydellään. Palkkatyöläisellä kaikki on helpompaa, tervetuloa vain kokeilemaan yrittäjyyttä ja hallituskin on yrittäjiä vastaan. Ajattelun paine voi olla itse luotu toimintatapa, mutta ymmärrän hyvin tilanteen, sillä kaikki langat ovat yrittäjän itsensä käsissä. Jos yrittäjä hellittää, osa langanpäistä katoaa. Erästä yrittäjää lainaten ”Iso pyörä pyörii päässä koko ajan…”. ”Lepo on laiskoja varten”- sanonnan voisi päivittää tähän päivään: ”Lepo on myös yrittäjiä varten”. Kullankallis lepohetki ei ole kullankallis siksi, että laskutusta ei synny levätessä, vaan se on arvokas yrittäjälleen siksi, että se maksaa itsensä monin verroin takaisin.
Koska laskutettavat työt on tehtävä päivisin, toimistotyöt jäävät tehtäväksi yöaikana. Toimistotyöt edellyttävät kuitenkin skarppia mieltä, sillä tarjouslaskenta, laskuttaminen ja palkkoihin liittyvät asiat ovat erittäin tärkeitä. Numeroiden kanssa ei kannata leikkiä! Toimistotöille on varattava joka viikko oma työaikansa, sillä toimistotyöt kuuluvat osaksi yrittäjän työpäivää.
Syyt yrittäjän ylityöllistymiseen
Liikeidea perustuu lähes poikkeuksetta yrittäjän ammattitaitoon. Yrittäjä tekee itsestään tahtomattaan tai tietoisesti korvaamattoman. Näin on omallakin kohdallani. Palvelu tai tuote, jota yrityksessä tuotetaan ja myydään, on usein yrittäjän intohimo tai ainakin erittäin vankan kiinnostuksen kohde. Se on aihe, johon käyty koulut, jota on harjoiteltu palkkatöissä tai harrastettu intohimoisesti vapaa-ajalla. Koska aihe kiinnostaa, työ ja vapaa-aika sekoittuvat turhankin helposti, eikä lepoaikaa jää.
Yrittäjä vastaa itse yrityksensä kannattavuudesta ja ansiotulotaso on yleensä täysi kiinni yrityksen myynneistä. Koska jokainen menetetty hetki tehdä laskutettavaa työtä tarkoittaa menetettyjä euroja, on työstä erityisen hankalaa kieltäytyä. Syynä voi olla se, että rahasta on pulaa. Ja tähän syynä on mahdollisesti se, ettei asiakkaita ole riittävää määrää tai hinta on liian alhainen. Jos hinta on liian alhainen, joudutaan kannattavuutta kirimään kiinni työn määrällä. Työajan venyessä se on pois lepoajasta, sillä vuorokauteen ei saada lisää tunteja.
Syynä työstä kieltäytymisen vaikeudelle voi olla myös se, ettei osata tehdä asiakasvalintaa. Otetaan kaikki tilaukset vastaan, eikä huomata, että yksittäisiä pieniä keikkoja ei oikeasti välttämättä edes kannattaisi tehdä, sillä niiden sopimiseen, edes takaisi ajamiseen ja asiakkaan kanssa säätämiseen kuluu niin paljon työaikaa, että kate valui siihen. Toisaalta saatetaan pelätä asiakkaan menettämistä, joten halutaan palvella asiakasta mahdollisimman hyvin riippumatta siitä riittävätkö omat resurssit palvelemiseen. Tällöin jatkettava työpäivän pituutta. Ja taas jää vähemmän aikaa levolle. Toisaalta ei haluta maksaa kalliita tunteja työntekijälle, jos homman voi hoitaa itsekin ”ilmaiseksi”. Mutta onko yrittäjän oma aika siis ilmaista työaikaa? Eikö yrittäjän aika ole kaikkein kallisarvioisinta aikaa yrityksessä? Kannattaako sitä käyttää työhön, josta ei haluta maksaa edes työntekijälle?
Oli syynä ylityöllistymiseen saituus tai halu tehdä kaikki itse (ei haluta maksaa työntekijälle tai ei osata delegoida töitä toisille) tai mikä syy ikinä onkaan, täysin työlle omistautumisesta on olemassa monenlaisia ilmaisuja, kuten työnarkomania ja työriippuvuus. Ei ole tavatonta, että yrittäjän perhe, ystävät ja harrastukset kärsivät liiallisesta työnteosta. Mielenkiintoista kyllä, työriippuvuus ei yleensä häiritse yrittäjää itseään. Tätä voisi verrata muihinkin riippuvuuksiin oli kyse peli- tai päihderiippuvuudesta. Ensisijaisesti asiasta kärsivät läheiset. Kun yrittäjä alkaa kuulla läheisiltään toistuvasti kysymyksiä työn tekemisen määrästä, on pysähtymisen paikka. Ärtymys, pettymys ja suru ovat läheisten päällimmäiset tunteet. Erityisesti lapsen voi olla vaikea käsittää, miksei vanhempi anna hänelle aikaa ja huomiota. Voiko esimerkiksi asiakkaan eteisen maalaaminen, pistorasian asentaminen, jalkahoito tai auton vahaus olla tärkeämpää? Yrittäjälle voi. Vastaus on se, että koska on pakko. Rahaa on tultava.
Meitä on joka lähtöön, ja työnarkomaniaa pääsee kyllä mainiosti toteuttamaan myös palkkatöissä. Palkkatyöntekijän on kuitenkin helpompaa lopettaa työt kun työaika täyttyy ja itse asiassa tämä on lakiinkin kirjattu asia. Yrittäjän työaikaa ei määritellä missään. Tämä ei ole syynä työnarkomaniaan, mutta mahdollistaa yrittäjälle täyden vapauden määritellä työaikansa omien arvojensa mukaisesti. Yrittäjälle jää varsinaisen laskutettavan työn tekemisen lisäksi vielä kaikki muu taustatyö ja lisäksi vastuu. Vastuu painaa sen verran paljon, että jo pelkästään se johtaa ylitunteihin. Kun palkansaajan yöunia turvaa usein kuukausipalkka tai vähintään työttömyysturva, yrittäjän yöunia piinaa aina tietty epävarmuus. Toimialasta ja liiketoiminnasta riippuen seuraavat laskutukset voivat olla tiedossa vain muutamia viikkoja eteenpäin. Tai pahimmassa tapauksessa eletään päivä kerrallaan.
Yrittäjyydessä kiehtoo sen vapaus. Yritystä perustettaessa moni suunnittelee pitävänsä työpäivät palkkatyön kaltaisina. Yrittäjän työpäivistä kuitenkin puuttuu rakenteet, ellei yrittäjä määritä niitä itse itselleen. Tällöin itsensä johtamisen taidot nousevat erittäin tärkeiksi. Näitä taitoja voi jokainen yrittäjä harjoitella ja oppia. Toisaalta säännölliset lomat tarkoittavat sitä, että yrityksen kassassa oltava riittävästi rahaa. Joko on tehtävä määrällisesti paljon työtä laskutuksen eteen tai katteen on oltava riittävän korkea. Yleensä yrittäjät toteuttavat ensimmäistä eli kirivät katetta työn määrällä.
Yrittäjän lomat ja vapaahetket
Mitä keinoja yrittäjällä on oman työhyvinvointinsa parantamiseen? Yrittäjällä on vastuunsa, mutta on aina muistettava, että yrittäjällä on myös vapautensa! Yrittäjä voi itse määritellä työaikansa – ainakin tietyissä määrin. Korostan sanaa ITSE. Yrittäjällä ei ole työnantajaa. Yrittäjää ei sido työaikalaki tai työehtosopimukset. Liian harva yrittäjä muistaa oikeuttaan vapaaseen työajan määrittelyyn. Tämä on oikeus, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Yrittäjä voi siis pitää välillä vapaata, oli se sitten lyhyt lepohetki kesken päivän tai kokonainen vapaapäivä tai vaikka vapaaviikko. Lue lisää postauksestani onko yrittäjillä lomaa.
Mikäli yrittäjällä on kiinteä liiketila aukioloaikoineen, on tärkeää suunnitella jo ennen yrityksen perustamista liiketoiminta siten, ettei se sido yrittäjää tiskin taakse 6 päivänä viikossa klo 9-20. Kukaan ei jaksa eikä yksinkertaisesti pysty tekemään työtä kahdessa vuorossa joka päivä, vaan tällöin tarvitaan työntekijä. Ja tarkoitan oikeasti palkattua työntekijää, eikä vain omaa puolisoa tai äitiä, joka voi käydä toisinaan tuuraamassa. Omia vapaahetkiä ei pidä rakentaa yksittäisten ja satunnaisten tuuraajien varaan.
Mikäli yrittäjä tekee töitä alihankkijana päämiehen tiloissa, kuten esimerkiksi moni sote-alan ja kauneudenhoitoalan yrittäjä tekee, on ajanvarauskalenteri kuitenkin hyvin usein yrittäjän itsensä hallussa. Ajanvarauskalenteriin kannattaa kirjata säännöllisesti paitsi toimistotyöajat, jolloin ei vastaanoteta asiakkaita, myös vapaapäivät. Toimialoilla, joilla painetaan tiukkoja työrupeamia, kuten rakennustyömailla ja teollisuudessa, on kyse projekteista. Projektien välille ajoitetaan riittävän pitkät lomat. Projektien aikatauluilla on taipumusta venyä, joten välin tulisi olla sellainen, ettei pieni venyminen haittaa. Tällaisissa töissä monen muun toimijan aikataulutus sekoittaa pakkaa. Kokemuksen myötä yrittäjä onneksi oppii hahmottamaan toimialansa lainalaisuuksia ja ajoittamaan lomiaan. Lomat kannattaa luonnollisesti ajoittaa sellaisiin ajankohtiin, jolloin on luontaisesti vuoden hiljaisin ajankohta.
Työorientoituneet ihmiset saattavat potea huonoa omaatuntoa, elleivät suorita jatkuvasti. Yrittäjällä on täysi vapaus ottaa päivätorkut niin halutessaan! Yrittäjä ei ole siitä tilivelvollinen kenellekään. Ei puolisolle, ei päämiehelle, ei viranomaisille, ei asiakkaille, ei lapsen päiväkotiin eikä kenellekään muullekaan. Jos yrittäjänä kaipasit vapautta, kun aikoinaan perustit yrityksen, niin hyödynnä ihmeessä mahdollisuuttasi!
Keinoja yrittäjän jaksamisen tueksi
Yrittäjän on yksinkertaisesti pakko ottaa kalenteri käyttöön. Kalenteriin on paitsi kirjattava muistiin asioita, mutta sieltä on myös karsittava turhat menot. Tämän voi aloittaa pohtimalla vaikkapa viikon tai parin ajan, mihin työaika oikeasti menee? (ikään kuin ruokapäiväkirja, mutta kyse onkin nyt ajankäytönpäiväkirjasta). Yrittäjä voi kokea olevansa 24/7 hurjan kiireinen, mutta loppujen lopuksi ns. tehokas työaika/laskutusaika jääkin usein hyvin vähäiseksi. Mihin aika siis oikeasti kuluu? Tunnista aikasyöpöt. Voit lukea lisää aikasyöppöjen tunnistamisesta ja ajankäytön hallinnan nikseistä postauksestani ajankäytön hallinta.
Töiden arvottaminen on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on pohtia, miten saa ajatukset pois työstä. Työasioilla on taipumusta pyöriä mielessä jatkuvasti ja minkä sitä luonteelleen voi 🙂 Iso pyörä pyörii tarkoittaa juuri tätä. Pienikin breikki tekee kuitenkin hyvää! Tällainen ”positiivinen pakohetki” voi olla harrastus, joka on jollakin tapaa niin intensiivinen, ettei sinä yksinkertaisesti ehdi ajattelemaan muuta tai niin rentouttava, ettei pysty ajattelemaan muuta.
Koska yrittäjillä on taipumusta itsensä ylityöllistämiseen, voi harrastukseen irrottautumiseenkin olla korkea kynnys. Tällöin kannattaa pohtia, miten voisi sijoittaa näitä kullankalliita lepohetkiä arkeensa. Eräs yrittäjä kertoi, että hän pystyy nollaamaan tilannetta pitkillä automatkoilla. Hän ei enää puhu puhelimessa, vaan kuuntelee musiikkia. Tämä on hänen tapansa rentoutua. Toinen yrittäjä kertoi, että on opetellut pitämään lounastauot siten, että hän syö aina yksin, kaikessa rauhassa. Tämä on lisännyt hänen työhyvinvointiaan merkittävästi. Eräs yrittäjä kertoi lukevansa aina ennen nukkumaanmenoa kirjasta yhden luvun. Hän uppoutuu täysin novellien maailmaan – ja saa työasiat hetkeksi unohtumaan. Keinoja on varmasti lukuisia ja omansa löytää kokeilemalla. Tärkeintä on, että keino on itselle mieluinen ja se on todella helppo toteuttaa arjessa. Se ei saa vielä liiaksi aikaa tai rahaa, vaan se ikäänkuin solahtaa päivään luontaisesti.
Aivot kaipaavat lepohetkiä. Uusia ideoita ei synny ylikuormittuneena, eikä näin ollen kehitystä tapahdu yrittäjänä eikä myöskään liiketoiminnassa. Pitkillä automatkoilla musiikkia kuunteleva yrittäjä kertoi, että niinkin yksinkertaisella asialla kuin puhelimessa puhumisen sijaan musiikin kuuntelu on edistänyt hänen liiketoimintaansa merkittävästi. Ajatukset ovat kirkastuneet ja selkeytyneet. Aiheesta löytyy paljon tutkittua tietoa ja myös oivallisia kirjavinkkejä yrittäjien iloksi. Nostan tässä kirjasuosituksena esille Juha T. Hakalan kirjan Luova laiskuus.
Perspektiivin saaminen tai etäisyyden ottaminen omaan arjen yrittäjyyteen on yksi keino, jonka avulla voi hahmottaa omaa yrittäjyyttään. Kun näkee omien arjen askareiden yli ikään kuin ulkopuolisin silmin, huomaa kehittämiskohteita, mutta yleensä myös paljon hyvää: saavutettuja tavoitteita, onnistumisia ja työn mielekkyyttä. Nämä ovat saattaneet kadota kiireen ja stressin alle.
Uupumus uhkaa yrittäjää
Yrittäjät ovat työuupumisen riskiryhmää. Kuvasin edellä monia syitä ja seurauksia. Vaikka yrittäjät nauttivat yrittäjyydestään, on se sitova tapa hankkia elantonsa. Uupumuksen vakavuuden ymmärtävät usein vasta yrittäjät, jotka ovat sen itse kokeneet. Kerran uupunut tietää, että toipuminen ottaa koko loppuelämän. Kerran uupunut näkee kanssayrittäjissään selviä merkkejä tiellä kohti uupumusta. Uupua voi työn määrän vuoksi, mutta myös muista syistä, kuten siitä, ettei joutuu työskentelemään omien arvojen vastaisesti. Omaa työtään voi ja kannattaa muotoilla niin ennaltaehkäisevänä toimena kuin uupumuksen jälkeen.
Yrittäjäkoulutuksessa on omat suuntautumisvaihtoehdot yrityksen perustajille ja jo yrittäjänä toimiville. Molemmissa on mahdollisuus siihen, että yrittäjä kiinnittää erityistä huomiota näihin yrittäjyyden taitojen kehittämiseen:
- Oma ajankäyttö
- Työn suunnittelu ja rakenteet
- Hinnoittelu
- Asiakasvalinta, asiakashankinnan ja asiakkuuden hoitamisen taidot
- Arvonluominen ja kilpailuedun kirkastaminen
- Oman sosiaaliturvan suunnittelu
On monta pientä asiaa, jotka läpikäymällä yrittäjä voi järkeistää tekemistään. Yrittäjälle loma ei yleensä tarkoita sitä, että ollaan kuukausi tekemättä mitään, vaan sitä, että voi välillä viedä ajatukset toisaalle, on aikaa itselle ja läheisille. Yrittäjä voi ja yrittäjän täytyy kiinnittää itseensä huomiota. Ota kullankallis lepohetki osaksi arkeasi!
