Mikä on kultainen häkki?
Kultainen häkki on elokuvan ja kirjan lisäksi vertauskuva tilanteesta, jossa henkilö on tiedostamattaan tai tiedostetusti loukussa rahaan ja/tai asemaan. Vastineeksi hän joutuu antamaan jotakin ristiriitaa aiheuttavaa. Arvoristiriita voi johtaa monenlaiseen oirehdintaan, mutta silti henkilö voi kokea, ettei häkistä ole ulospääsyä. Tosiasiassa kultaisen häkin ovi ei ole lukittuna ulkopuolelta, vaan sisäpuolelta. Henkilö saisi halutessaan häkin oven auki ja pääsisi vapauteen. Hän ei kuitenkaan sitä tee, koska häkkilintuna saa jotakin, jota ei saisi ulkopuolella.
Kultainen häkki-vertauskuvaa käytetään myös tilanteissa, joissa puoliso valitaan välineenä parempaan elämään: taloudellisen aseman vuoksi, väylänä parempiin oloihin tai piireihin. Häkki sitoo vähävaraisemman tai alhaisemman statuksen omaavan puolison kulissiavioliittoon. Rakkauttakin voi teeskennellä. Jos liitosta luopuu, menettää taloudellisen hyödyn ja uuden asemansa, kotinsa tai uuden kotimaansa. Jos liittoon on syntynyt lapsia, häkistä ulos pyrkiminen voi olla entistäkin vaikeampaa. Häkkilintu joutuu puntaroimaan hyötyjä ja haittoja. Aina kyse ei ole avioliitosta, vaan laskelmoitua hyväksikäyttöä tapahtuu monenlaisissa ihmissuhteissa liittyi tilanne uraan, näkyvyyteen, rahaan tai jonkin muuhun tavoiteltuun hyötyyn.
Kultainen häkki voi syntyä myös työuralla, kun henkilö on edennyt hyväpalkkaiseen asiantuntija- tai esihenkilöasemaan. Henkilö ei viihdy työssään ja haluaisi oikeasti tehdä jotakin aivan muuta, mutta kynnys siirtyä matalapalkkatyöhön on liian korkea. Arvostus, titteli tai positio, lähipiirin odotukset ja omatkin järkeilyt pitävät johtajan tai asiantuntijan kiinni pestissään. Kerron tässä kirjoituksessa mikä on kultainen häkki yrittäjän elämässä.
Suomessa yritysten elinkaaret ovat todella lyhyitä, vain muutaman vuoden pituisia. Jo lyhyeenkin taipaleeseen mahtuu monenlaisia ajanjaksoja. Tyypillisesti heti yritystoiminnan alussa on ensimmäinen koetinkivi; tappiollinen kuolemanlaakso, jolloin kuluja on enemmän kuin tuloja. Yrityksen tilanne on harvemmin aidosti vakaa tai turvattu koskaan, sillä toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Yrittäjyyteen kuuluu epävarmuuden sietokyky ja kerran menestyneen yrittäjän on kyettävä elämään myös tilanteessa, jossa yritystoiminta en enää olekaan menestyksekästä. Tämä yrittäjyyden varjopuoli on samanaikaisesti myös yrittäjyyden suola ja koukuttava tekijä.
Yrittäjän taloustilanteen muutokset
Saavutetuista eduista on todella vaikeaa luopua. Oli kyse hieman leveämmästä leivästä eli paremmista ansiotuloista, tietyn kokoisesta asunnosta, automerkistä, ammatillisesta positiosta tai mistä tahansa ikään kuin ”astetta paremmasta” on suunta alaspäin usein vaikea asia. Yrittäjyydessä tilanne syntyy, kun yrittäjä on saanut yritystoimintansa rullaamaan mukavasti ja tilanne muuttuukin sen jälkeen huonommaksi. Urheilijan elämässä menestyksen makuun päässyt ei enää pärjääkään. Artisti saattaa kohdata urallaan suosion hiipumisen. Yhtä lailla yrittäjä voi joutua toteamaan, ettei myynti vedä, eivätkä asiakkaat enää osta. Tämä johtaa väistämättä yrityksen taloustilanteen heikkenemiseen.
Asia ei ole ongelma ollenkaan, mikäli yritystoiminnan supistaminen on yrittäjän oma tietoinen päätös. Yrittäjä saa downgreidata ja donwsiftata ja pienentää yritystoimintaansa niin halutessaan. Mutta jos yrittäjä haluaisi jatkaa yrittäjänä, kasvaa ja kehittyä, on yritystoiminnan hiipuminen kova paikka. Hiipuminen voi tapahtua yhtäkkiä tai pikkuhiljaa. Toisinaan saamme lukea lehdistä johtajista, jotka irtisanoutuvat ja vaihtavat alaa. Joku ryhtyy eräoppaaksi, joku ostaa pienen kyläkaupan, joku perustaa lammasfarmin. Voin kuvitella, ettei päätös ole helppo. Perhepiiri, ammatilliset verkostot ja oman pään sisäiset äänet soimaavat varmasti monella tapaa: ”Onko se seonnut!? Ei kestänyt painetta.”
Nähdäkseni aivan jokaisella on oikeus muuttaa elämässään suuntaa, jos niin haluaa. Jokainen elää vain kerran, eikä kultainen häkki ole houkutteleva, eikä edes järkevä työuralla silloin kun työ tai yrittäjyys ottaa enemmän kuin antaa – oli titteli miten hieno tahansa tai tulot miten suuret tahansa. Ja itse asiassa tilanteessa, jossa henkilö nauttii työstään ja kokee työn iloa, työn imua ja voimaantuu, ei kyseessä edes ole kultainen häkki, vaikka henkilö olisi korkeassa asemassa ja nauttisi hyvätasoista palkkaa.
Kultainen häkki syntyy silloin, kun henkilö kokee pitkäkestoisesti työssään huonoja puolia ja jaksaa sinnitellä vain aseman tai palkan vuoksi. Hän saattaa ajatella olevansa järkiperäinen ajattelija, koska rahaa tarvitaan, tästä työstä sitä saa ja mukavia asioita voi tehdä sitten vapaa-ajalla. Työ työnä, eikä huvina. Työtä tehdään vain rahan vuoksi. On kuitenkin tosiasia, että jos henkilö voi työssä huonosti, se heijastelee muihinkin elämän osa-alueisiin. Oireet voivat olla henkisiä tai fyysisiä. Huonoja puolia lienee jokaisessa työssä, mutta jatkuva kultaisessa häkissä pyristely voi jopa sairastuttaa. On näin ollen hyvinkin tervettä luopua työstä (ja yrittäjyydestä), joka aiheuttaa jatkuvia ristiriitoja ja oirehtimista.
Ristiriidat voivat johtua esimerkiksi näistä asioita:
- Jatkuva stressi ja paine. Mitä ylempi porras, sitä suurempi ja moninaisempi vastuu, oli kyse rahasta tai eri liiketoiminnan osa-alueista.
- Ajankäytön hallinnan haasteet työssä ja /tai vapaa-ajalla. Esimerkiksi johtajasopimuksissa ei ole työaikaa.
Yrittäjyydessä tilanne on usein vieläkin hurjempi. Yksinyrittäjä tekee yrityksessään aivan kaiken. Ja koska niin aika kuin osaaminen on aina rajallista, rahaa tulee usein sisään liian vähän ponnisteluihin nähden. Ja koska rahaa tulee liian vähän, joutuu yrittäjä kirimään tulotasoaan lisäämällä työn määrää entisestään. Lopputulema on melko varma uupuminen. Yrittäjä ei silti halua luopua yrityksestään, vaikka se sairastuttaa hänet. Kirjoitin aiheesta aiemmin: Työn imu vai pakkomielle.
Yrittäjä voi olla myös menestynyt. Kun kohdalle sattuu tilanne, jossa menestys hiipuu, voi olla erittäin vaikeaa analysoida tilannetta nöyrästi: lähestyä yhteistyökumppaneita hattu kourassa maksuvaikeuksien tiimoilta, tarttua töihin, joita ei näe arvolleen tai osaamiselleen sopiviksi tai ylipäätään tunnustaa tilanne: yrityksellä menee huonosti tai yritys on jopa kaatumassa. Kultainen häkki saattaa estää yrittäjää toimimasta järkevästi ja illuusio siitä, että kerran menestynyt yritys menestyisi automaattisena jatkumona jatkossakin saattaa koitua pahimmillaan yrityksen kohtaloksi. Kauneus on katoavaista ja raha vielä katoavaisempaa, etenkin kun rahankäytöllä on taipumusta höllentyä kassan kasvamisen myötä.
Talousvaikeuksissa oleva yritys hyötyy monella tapaa ulkopuolisesta asiantuntevasta avusta, jossa tilanne käydään luottamuksella aidosti ja oikeasti läpi ja tartutaan käsillä oleviin ongelmiin yksi kerrallaan tärkeimmästä alkaen. Konsulttipalvelut kuitenkin maksavat (konsultitkin ovat yrittäjiä, joiden on tienattava elantonsa), eikä talousvaikeuksissa olevalla pienyrittäjällä ole mahdollisuutta ostaa ostaa 1000-2000 euron päivähintaisia konsultteja avukseen. Ja tosiasia on, että kaikki konsultit eivät ole osaavia. Elyn kehittämisavustus on yritystuki, jossa puitesopimuksen tiimoilta listoille pyrkineet konsultit ovat edullisempia valtion tuen vuoksi, mutta yrittäjän kannattaa ennen konsultin valintaa tsekata kunnolla taustat, referenssit ja osaamisen taso. Elyn konsulttilistalla oleminen ei nimittäin ole tae osaamisesta. Substanssiosaamisen lisäksi on erittäin tärkeää, että konsultti osaa kohdata vaikeuksissa olevan pienyrittäjän ja on luottamuksen arvoinen. Huono konsultti saattaa johtaa jopa entistä huonompaan tilanteeseen.
Kultainen häkki yrittäjyydessä
Kultaisen häkin ovi on lukossa sisältäpäin. Tästä huolimatta ovea ei ole helppoa avata. Teknisesti olisi, mutta esteenä on henkinen. Kun yrittäjä on kerran saanut maistaa menestystä ja yrityksen kassa on sen jälkeen kyykännyt, on vaikeaa kohdata muuttunut tilanne. On korkea kynnys lähteä aktiivisesti hakemaan uusia asiakkuuksia ja toimeksiantoja, erityisesti muita kuin totuttuja keikkoja, joita ei ole välttämättä oikeastaan tarvinnut enää varsinaisesti myydä. Yrittäjän voi sanoa ikään kuin laiskistuneen, jos asiat ovat rullanneet mukavasti, asiakkaat ovat oma-aloitteisesti tehneet tilauksia ja yrittäjän rooliksi on jäänyt vain tilausten vastaanottaminen ja laskuttaminen. Yritystoiminnan alkuvaiheen kipinä ja nälkä on vaihtunut pulleaan syöttöporsaaseen (tarkoitan tällä vertauskuvalla yrityksen kassaa, en niinkään yrittäjää itseään, joskin toki yrittäjän ulkoisen olemuksenkin muuttuminen pulleammaksi yhtä aikaa kassan kanssa on täysin mahdollista).
Vaatii melkoista asennemuutosta yrittäjältä ryhdistäytyä ja palata ikään kuin lähtöruutuun, kun ei ollut vielä rahaa, asiakkaita ja tilauksia. Englannin kielinen proud and humble (ilman uskonnollista sävyä) on oivallinen sanapari. Yrittäjänkin tulee olla muuttuneessa tilanteessa ammattiylpeä ja nöyrä samanaikaisesti. Eikä vain muuttuneessa tilanteessa, vaan läpi koko yrittäjän elämän.
Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi nämä:
- Sopia tapaamiset nykyisten asiakkaiden kanssa. Tähän lienee matalin kynnys, koska puheyhteys ja mahdollisesti hyvä luottamus on jo olemassa. Alihankinnassa on kysyttävä lisää toimeksiantoja. On useimmiten myös päämiehen etu, että hyvä alihankkija pysyy elossa ja toimintakykyisenä. Jos suhde on oikeasti hyvä, päämies saattaa pyrkiä kehittämään uusia yhteistöitä ja avaa omia kasvuaikeitaan, jotka voisivat poikia hommia myös alihankkijalle. Kun asiakkaat ovat yksityishenkilöitä, voidaan (markkinointiluvan antaneille) asiakkaille suunnata monenlaisia markkinointikampanjoita, muistutella olemassa olosta (tilaa nyt kevään ikkunoiden pesu), kannustaa ostopäätökseen sesongin ulkopuolella ja pyrkiä keskusteluihin ja lisämyyntiin. Jos joka kolmas parturi-kampaamossa asioiva henkilö ostaisi palvelun lisäksi tuotteen, euromääräinen myynti kasvaa usein ilman merkittäviä myyntiponnisteluita merkittävästi. Usein on järkevintä keskittyä uusien asiakkaiden hankkimisen sijaan olemassa oleviin.
- Hakea aktiivisesti uusia asiakkaita. B2B-puolella huolellinen pohjatöiden tekeminen parantaa merkittävästi myyntityön tuloksellisuutta. Kuluttajakauppa edellyttää useimmiten maksullista markkinointia ja lisämyyntiä olemassa oleville asiakkaille. Uusasiakashankinnalla on kuitenkin hintansa ja se ottaa aikansa. Uusasiakashankinta on asia, jota yrittäjän kannattaa tehdä pitkin matkaa aivan koko ajan – ei vain kriisitilanteessa. Mutta kriisin yllättäessä on luonnollisesti pakko hakea uusia markkinoita. Lue lisää kirjoituksestani miten oppia myymään.
- Palkkatyö yrittäjyyden rinnalla. Kyse voi olla osa-aikaisesta ja väliaikaisesta tilanteesta. Voiko yrittäjä tehdä palkkatyötä? Vastaus on: Kyllä voi. Yrittäjä voi ottaa vastaan palkkatyötä vaikka olisi päätoiminen yrittäjä. Haasteeksi muodostuu se, että yrityksen kulut ovat useimmiten kiinteitä, jolloin niin yrittäjälle kuin asiakkaalle tulisi edullisemmaksi hoitaa kuvio laskutuksen kautta työsuhteen sijaan. Toisaalta aivan kaikkea ei voi tehdä laskutuksella. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttävät, on työ tehtävä työsuhteisena – tämän määrittää työoikeuslaki. Asiaa eivät voi sopia keskenään yrittäjä ja toimeksiantaja. Este palkkatyöhön hakeutumiselle saattaa olla kuitenkin pikemminkin henkinen. Voin vakuuttaa, että palkkatyö yrittäjyyden rinnalla ei tee yrittäjästä yhtään huonompaa yrittäjää. Ellei sopivia töitä löydy avoimet työpaikat- ilmoituksista, soitto ja käynti-taktiikalla työtä löytyy aktiiviselle tekijälle. Työn haku vastaa hyvin pitkälle asiakkaiden hakemista.
Kun yrityksen rahat ovat loppu, on yksi nopea keino yrityksen ja/tai yrittäjän varallisuuden realisointi eli myyminen ja rahaksi muuttaminen. Työkone, jota tarvitsee vain pari kertaa vuodessa tai varalla ollut ylimääräinen kannettava tietokone tuovat satasen sieltä, toisen täältä. Niin yrityksen kuin yrittäjän nurkissa saattaa löytyä yllättävänkin paljon tavaraa, joista luopuminen ei aiheuta toiminnalle minkäänlaista haittaa, mutta tuottaa ainakin sen verran rahaa, että yrityksen akuutit laskut voidaan maksaa. Jos tavarasta luopuminen aiheuttaa tuskaa, voi kokeilla konmari-tekniikkaa: Marie Kondo: Konmari-kirjan voi lainata kirjastosta. Joskin taktiikka ei ole tarkoitettu nopeaan realisointisiivoukseen, mutta kirjan avulla yrittäjä voi saada kiinni siitä, miten tavaraan voi suhtautua ilman tunnesidoksia.
Huonot asiakkaat
Hyvin maksavat, mutta p**kat asiakkaat aiheuttavat myös eräänlaisen kultaisen häkin: yrittäjä ei haluaisi työskennellä esimerkiksi ylimielisten tai muulla tapaa omia arvoja vastaan sotivien asiakkaiden kanssa, mutta kyseiset asiakkaat maksavat parhaiten, eikä yrittäjällä ole välttämättä mahdollisuuksia luopua näistä asiakkaista. Vastineeksi joutuisi tekemään paljon myyntityötä tai taistelemaan maksukyvyttömien asiakkaiden kanssa. Näin yrittäjä on ”naimisissa” ikävien asiakkaiden kanssa. Yhdenlainen häkki tämäkin.
Eräs matkailualan yrittäjä kertoi, että hän vihaa, siis oikeasti vihaa sikailevia yritysasiakkaita, joissa herrat tulevat kokoustamaan, saunovat, ryyppäävät ja sotkevat paikat. Mutta yritysasiakkaat tuovat rahan pöytään, joten yrittäjä jatkoi yritysasiakkaidensa sietämistä kiukkunsa nieleskellen ja otti aina näennäisesti ilolla uudet asiakkaat vastaan. Vaikka yrittäjän vapautta hehkutetaan, ei jokaisella yrittäjällä ole valitettavasti mahdollisuuksia kieltäytyä ei niin mieluisista asiakkaista. Esimerkiksi julkisen sektorin kilpailutuksissa hinnat ovat useimmiten valmiiksi poljettuja, eikä esimerkiksi kotisairaanhoitoalan yritys voi valita loppuasiakkaitaan, oli kyseessä millainen ahdistelija tai väkivaltainen muistisairas potilas tahansa. Tällöin kyseessä ei suinkaan ole kultainen häkki, vaan pelkkä häkki, joka sitoo yrittäjän pienipalkkaiseen yritystoimintaansa määräajaksi velvoitteineen ilman vapautta tai mahdollisuutta vaikuttaa hinnoitteluunsa.
Olen kohdannut itsekin tilanteen, jossa yrittäjyyden kouluttaminen (joka oli vuosien ajan päätyöni niin palkkatyössä kuin yrittäjänä) ei ole läheskään aina järkevää. Koulutusten hinnat ovat niin alhaisia, ettei koulutusmarkkinoilla nähdä enää todellisia osaajia. Yrittäjäkoulutuksia kouluttavat henkilöt, joilla ei ole ammattitaitoa. Tämä on todella surullista, sillä tilanne johtaa pahimmillaan tulevien yrittäjien ahdinkoon. Osaamaton neuvoo osaamatonta – se kuvaa valitettavasti tämän hetken yrittäjäkoulutusmarkkinaa. Jokainen meistä yrittäjistä joutuu valitsemaan itse taistelunsa; millaisiin hankintoihin tai tarjouskilpailuihin on järkevää osallistua, millaisten asiakkaiden tai toimeksiantojen kanssa on järkevää työskennellä ja minkä ulkopuolelle on jättäydyttävä. Toisaalta markkinatilanteen jatkuva muutos ja hintapaine ajaa yrittäjät kehittämään tehokkaita ratkaisuja. Ilman markkinatilanteen aiheuttamaa painetta maailma jäisi vaille monia uusia innovaatioita ja kehitysaskeleita!
Ennakointitaito menestystekijänä
Jokaisella toimialalla tapahtuu alati muutoksia. Tulee uutta kilpailua ja entistäkin tiukempia kilpailutuksia. Toimeksiantajia ja asiakkaita fuusioituu tai ajautuu konkurssiin. Avainhenkilöt vaihtuvat. Lait muuttuvat. Ostokäyttäytyminen, arvomaailma ja maksukyky elävät. Lähes jokaisen pitkään toimineen yrityksen matkan varrelle osuus tilanteita, ettei myynti vedä tai kannattavuus heikkenee jostakin muusta syystä.
Jos yritystoiminta on rullannut aikaisemmin suhteellisen mukavasti, voi olla melkoisen vavisuttava kokemus huomata, että kassa onkin tyhjä ja näkymä myös. Kultainen häkki voi sokeuttaa yrittäjän, sillä edes pakkotilanteessa ns. hyvään ansiotulotasoon tai vain oman yrityksen töihin tottunut yrittäjä ei välttämättä osaa enää hakeutua ”mihin tahansa keikkatyöhön”, vaikka rahaa tarvittaisiin ja aikaakin olisi vapautunut. Kultaisesta häkistä olisi kyettävä laskeutumaan maan kamaralle, eikä pysytellä yläilmoissa silloin kun (turhaan) ylpeyteen ei ole aihetta.
Jos toivoa on, kannattaa yrittäjän pohtia miten kultainen häkki rajoittaa omaa ajattelutapaa. Vaikka takana on loistava tulevaisuus ja edessä häämöttää vain talousahdinkoa, voi silti olla paljonkin tehtävissä! Ja parhaimmillaan yrittäjä löytää uudelleen yrittäjyyden kipinän: huonon ajanjakson jälkeen yrityksen uudelleen jaloilleen saaminen tuottaa valtavan onnistumisen tunteen. Yrittäjyyteen kun liittyy asioita, joita ei voi mitata pelkästään rahalla. Jokaisen pitkään toimineen yrityksen tarina on selviytymistarina.
Ennakointitaito menestystekijänä on tutkittu tosiasia. Parhaiten menestyvät yritykset, joissa omistaja tai johto tekee jatkuvaa strategiatyötä: seuraa mihin suuntaan markkinatilanne tulee muuttumaan ja tekee tarvittavia muutostoimenpiteitä jo etukäteen. Pienessä yrityksessä aika ei tunnu riittävän edes asiakastöiden tekemiseen, joten ennakointi saattaa jäädä taka-alalle. Se on kuitenkin erittäin tärkeä asia, joka todellakin erottaa menestyvät yritykset. On suuriakin yrityksiä, jotka ovat kaatuneet, vaikka ovat olleet jopa edelläkävijöitä tai markkinajohtajia. Strategiatyö on tällöin jäänyt tekemättä. On ehkä vain oletettu, että saavutettu markkina-asema on pysyvä. Tämä on virheellinen olettamus.
En käytä yritystoiminnan menestymisen vastakohtana sanaa epäonnistuminen, sillä jokainen yrittäjä tekee virheitä. Toisaalta menestyminen voi tarkoittaa yrittäjälle itselleen kovin monenlaisia asioita. Kirjoitin aiheesta aiemmin: Menestyksen mitta. Yritystoiminnasta voi haluta luopua vapaaehtoisesti, eikä yritystoiminnan lopettaminen tarkoita suinkaan aina konkurssia. Yritystoiminnan loppuminen voi johtua myös yrittäjästä riippumattomista syistä: ulkopuolisista tekijöistä, kuten koronarajoitukset tai yrittäjän sairastumisesta tai perhetilanteen muutoksesta.
Yrityksen lopettaminen ei ole koskaan helppo ratkaisu, mutta joskus välttämätön. Lainaan erästä yrittäjäkoulutukseeni osallistunutta henkilöä: ”On ajateltava, että ne ovat vain euroja”. Sanonnassa piilee viisaus. Raha on katoavaista, eikä tuo onnea. Raha helpottaa elämää, mutta oikeasti tärkeämpää on yrittäjän terveys ja yrittäjän lähipiiri, kuten perhe ja omaiset. Taloudellisessa ahdingossa ”Ne ovat vain euroja” on lohtu, sillä se on totta. Ne ovat vain euroja. Rahaa voi tienata myöhemmin lisää, velat saa aikanaan maksettua ja taskussa olevan rahan määrä ei määritä kenenkään elämän onnistumista tai epäonnistumista. Kun yrittäjä kokee olevansa kultaisessa häkissä, tärkeintä on asennemuutos. Häkin ovet saa auki ja siitä alkaa yrittäjän tie joko nykyisen yritystoiminnan elvyttämiseen tai toisenlaiseen yrittäjyyteen.
