Skip to main content
Yleinen

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen

By 16.1.20187 toukokuun, 2019Ei kommentteja

Liiketoimintasuunnitelma on kuvaus suunnitteilla olevan yrityksen toiminnasta kaikkine yksityiskohtineen. (kuva: Pixabay)

Sanahirviö tarkoittaa juuri sitä itseään eli se on suunnitelma tulevan yrityksen toiminnasta sisältäen vähintään nämä:
– kuvaus yrittäjästä/yrittäjistä
– kuvaus liikeideasta
– kuvaus tuotteista/palveluista
– kuvaus markkinatilanteesta kuten kilpailutilanteesta, asiakkaista ja yhteistyökumppaneista ja muusta verkostosta
– kuvaus käytännön toiminnasta (miten tuotanto, markkinointi ja myynti toteutuvat käytännössä)
– juridiikka
– riskit ja vahvuudet (SWOT)
– rahoitus-, kannattavuus- ja myyntilaskelma ja tulosennuste kolmelle ensimmäiselle vuodella

 

Yritystoimintaa suunnittelevan ei onneksi tarvitse lähteä aivan nollasta liikkeelle, koska liiketoimintasuunnitelman laatimiseen on olemassa hyviä valmiita maksuttomia pohjia. Voit halutessasi ladata sellaisen Starttivalmennuksen kotisivuilta. Pohja on Word-muodossa ja sisältää myös ohjetekstit, jotka toki kannattaa poistaa valmiista liiketoimintasuunnitelmasta.

 

Liiketoimintasuunnitelmassa on kansilehti ja sisältö, joka on jaettu kappaleisiin. Yleensä edetään liikeideasta käytännön toiminnan kuvaukseen ja viimeisenä ovat laskelmat.

 

Lähes poikkeuksetta liiketoimintasuunnitelma on kirjallinen, tietokoneella laadittu dokumentti. Pituudeltaan valmiille pohjalle laadittu lts on yleensä 10-15 sivua sisältäen kansilehden ja sisällysluettelon. Valmis pohja ei suinkaan ole pakollinen, vaan lts:n voi laatia itsekin haluamaansa muotoon. Liiketoimintasuunnitelmassa voi hyvin olla myös liitteitä, kuvia tai linkkejä. Pienimmillään suunnitelma on yrittäjän päässä, eikä sitä kirjata mihinkään. Tai se voi olla vaikka ruutupaperin nurkkaan raapustettu kuvio siitä miten yritys tulee toimimaan. Laajimmillaan siitä voi tulla useiden satojen sivujen dokumentti liitteineen. Tärkeintä on kuitenkin se, että pysytään asiassa. Lts:ssä ei tarvitse luetella omaa kengän numeroaan, horoskooppiaan, lemmikkejään tai kummilapsiaan, elleivät nämä liity tulevaan liiketoimintaan. Lahjakkaimmat kirjoittajat saavat kirjoitettua helposti lts:sta pitkän novellin, joten vinkkinä näille kirjailijoille, että kannattaa keskittyä olennaiseen. Ne henkilöt, joille kirjoittaminen on hankalaa, voivat pyytää apua kirjoitustyöhön. Pääsääntö kuitenkin on, että suunnitelman laatii yrittäjä itse, joskin tarvittaessa apua käyttäen. Alkuun pääsee pohtimalla vastauksia näihin kysymyksiin: mitä? miten? kenelle? miksi? Varsinkin laskelmat voivat tuntua hankalilta, jolloin yritysneuvojan ja yrittäjäkoulutuksen oman kouluttajan apu ovat tarpeen.

Miksi lts sitten laaditaan? Tärkein tehtävä on osoittaa niin laatijalle, kuin ulkopuoliselle tahollekin, että liikeideasta on toimivaksi yritykseksi. Yrittäjälle itselleen tämä tarkoittaa sitä, että projektia kannattaa viedä eteenpäin ja yritys kannattaa perustaa. Ulkopuoliselle taholle tämä on vakuuttamista siitä, että yritys tulee olemaan taloudellisesti kannattava. Eli liiketoimintasuunnitelmaan tarvitaan ainakin näitä syitä varten:

  • Se on hyvä työkalu siihen, että yrittäjä kirkastaa tulevaa liiketoimintaa itselleen. Lts:n laatiminen pakottaa pohtimaan tarkkoja yksityiskohtia ympäripyöreyden sijaan ja myös aukkokohtia ja ”mitä jos”-tilanteita. Kun jonkin asian kirjaa suunnitelmaan, se on ikään kuin valinta ja päätös, ja asian suunnittelu voi edetä eteenpäin. Oman pään sisällä pyöritellen asiat jäävät helposti suurpiirteisiksi.
  • Se on työkalu rahoittajalle rahoitushakemuksen liitteeksi. Hakemuksen käsittelijän tehtävänä on arvioida yrittäjän lainan takaisinmaksukykyä. Kun uudella yrityksellä ei ole vielä historiatietoa, jolla tämän voisi osoittaa, ainoaksi keinoksi jää tulevaisuuden suunnitelma eli liiketoimintasuunnitelma.
  • Se on työkalu tuleville yhteistyökumppaneille. Liiketoimintasuunnitelmalla on helppoa osoittaa, millaista yritystoiminnan on tarkoitus olla, etenkin mikäli tuleva liiketoiminta on monimutkaista, eikä sitä ole helppoa selittää suusanallisesti.
  • Se on näyttöaineistoa yrittäjän ammattitutkinnossa ja yrittäjyyden tutkinnon osissa, eli tällä osoitetaan osaaminen: ”osaan suunnitella yritystoimintaa”.

Meitä on moneksi! Osa yrittäjistä perustaa yrityksen ilman suurempia pohdintoja nopealla aikataululla ja osa hauduttelee ideaansa vuosia. Kumpaan joukkoon sinä kuulut? (kuva: Pixabay)

 

Vaikka vastustaisitkin liiketoimintasuunnitelman itsensä laatimista, ethän kuitenkaan aliarvioi liiketoiminnan suunnittelun merkitystä. Kritisoijien mielestä lts rajaa liikaa toimintaa, se laaditaan vain rahoittajia miellyttämään ja on turhaa byrokratiaa. Eihän yritystä tosiaan paperilla pyöritetä, vaan oikeat tilanteet ratkaisevat. Vaikka laatisit kuinka hienon suunnitelman laskelmineen, käytäntö voi osoittautua aivan muuksi. On tosiasia, ettei yritystä voi eikä pidä miettiä liian valmiiksi ennen perustamista ja yritys on uskallettava jossakin vaiheessa perustaa, vaikka idea olisikin vielä raakile. Erityisesti täydellisyyden tavoittelijoita rohkaisisin lähtemään liikkeelle keskeneräisinä. Toiminta osoittaa kyllä, mihin suuntaan sitä täytyy lähteä viemään. Asiakkaat kyllä kertovat mitä haluavat. Älä siis takerru liikaa liiketoimintasuunnitelmaasi tai aseta rimaasi liian korkealle! Suomalaiset vaikuttaisivat olevan enemmän pessimistejä, kuin optimisteja. Liiketoimintasuunnitelmaa laatiessa kannattaa olla itselleen rehellinen ja erityisesti euroista ja asiakasmääristä puhuttaessa realistinen. Toki yrittäjyys vaatii aina optimismia, sillä ellei ole vahvaa uskoa tulevaan ja omaan osaamiseensa, onnistuisiko yrittäjänä toimiminen…?

Lts ei ole mitenkään pakollinen dokumentti, ellei tuleva yrittäjä aio hakea ulkopuolista rahoitusta. Erityisesti nuorilta yrittäjiltä ja opiskelijoilta odottaisinkin rohkeita ja innovatiivisia liiketoimintasuunnitelmia, jotka voivat olla aivan toisenlaisia kuin perinteiset dokumentit. Nämä voisivat olla esimerkiksi sähköisen portfolion pohjalle rakennettuja, koostua kuvista, videoista, äänitiedostoista ja muista eri tavoin tuotetuista visuaalisista materiaaleista. Mutta oli suunnitelman muoto mikä tahansa, tärkeintä on että siitä löytyy helposti liiketoiminnan ydin eli punainen lanka. Miten yritys tuottaa? Miten yritys toimii? Oli yritystoimintaa suunnitteleva kuinka kokenut tahansa, kannattaa keskustella aihiostaan muiden kanssa ja myös antaa toisten lukea ja kommentoida liiketoimintasuunnitelmaansa. Tämä tietenkin luottamuksella – voi olla riski ideoiden varastamiseen tai väärinkäyttöön. Tällainen on kuitenkin etenkin perinteisemmillä toimialoilla harvinaista, joten yleensä avoimesta keskustelusta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Kun lts on kerran kirjoitettu, sen jää helposti pölyttymään mappiin tai tietokoneen uumeniin. Siihen on kuitenkin hyvä palata vuoden ja parinkin kuluttua ja pohtia onko tuolloin asetetut tavoitteet saavutettu. Ellei, miksi? Miten toiminta on muuttunut alkuperäisistä suunnitelmista ja miksi? Liiketoimintasuunnitelmaa voi näin ollen myös käyttää hyvänä pohjana yritystoiminnan kehittämistyössä. Sitähän sanotaan, ettei yritys ole koskaan valmis. Kun sen on kerran perustanut, ei työ lopu siihen, vaan menestys vaatii jatkuvaa markkinoiden seuraamista ja toiminnan kehittämistä. Tämä onkin osa yritystoiminnan viehätystä!

Kommentoi