Luotettavuus on yhteistyön edellytys
Yritystoimintaa ei voi harjoittaa tyhjiössä, vaan jokainen yrittäjä joutuu väkisinkin tekemisiin toisten yrittäjien, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden kanssa. Päämies, toimeksiantaja, alihankkija, verkostokumppani, toimittaja tai asiakas – kaikki nämä ovat yrittäjän kumppaneita, joiden luotettavuus vaikuttaa yrittäjän omaan toimintaan. Kerron tässä kirjoituksessa vinkkejä miten voi tarkistaa yrityksen tiedot:
- Kevyt ja maksuton yrityksen taustatietojen tarkistaminen
- Yrityksen luottotietojen tarkistaminen
- Työnäytteiden eli referenssien tarkistaminen
Ideaalitilanteessa yhteistyö sujuu kitkatta, osapuolet pitävät kiinni sopimuksista ja ajattelevat myös toistensa etua. Näin ei valitettavasti aina tapahdu käytännössä. Pahimmillaan toimimaton yhteistyökumppanuus saattaa jopa ajaa pienen yrittäjän ahdinkoon. Virhevalintoja tekee varmasti jokainen yrittäjä. Vastaan voi myös tulla tilanteita, joissa yrittäjä ei voi itse vaikuttaa siihen, kenen kanssa toimii.

Sanotaan, että ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Toinen sanonta kuvaa yhden mädän omenan mädännyttävän kaikki ympärillä olevat omenat. Nämä kuvaavat tilannetta, joissa esimerkiksi epärehellinen, vastuuton tai muutoin väärin toimiva taho hankaloittaa muidenkin toimintaa. Useimpien, ellei kaikkien pienyrittäjien kohdalle osuu joskus haastava asiakas, epäluotettava yhteistyökumppani tai päämies. Tilanne voi olla todella raastava niin henkisesti kuin taloudellisesti. Yrittäjät ovat oppivaisia, mutta ennaltaehkäiseminen olisi kivuttomampi ratkaisu. Taustatietojen tarkistaminen ja sopimusehdoista neuvotteleminen ovat helpoimpia työkaluja pienyrittäjille.
Kevyt yrityksen tietojen tarkistaminen
Kevyellä yrityksen tietojen tarkistamisella tarkoitan tilannetta, jolloin perustietojen selvittäminen riittää:
- yrityksen nimi
- y-tunnus
- toimiala/toimialat
- vastuuhenkilöt
- kokoluokka, kuten henkilöstömäärä, liikevaihto ja tulos
- ennakkoperintärekisteriin kuuluminen
Suomessa on yksi ainoa virallinen rekisteri: Kaupparekisteri. Kaupparekisterin tietopalvelun asiakirjapalvelusta voi tilata haluamiaan yrityksen dokumentteja, jotka ovat maksullisia. Sen sijaan kaikille käyttäjille avoin on Ytj-tietopalvelu, josta voi kurkata maksutta yrityksen perustiedot ja esimerkiksi juuri ennakkoperintään kuulumisen tai kuulumattomuuden. Tätä palvelua kannattaa käyttää esimerkiksi kuluttajan, joka on ostamassa palvelua yritykseltä ja aikomus on hakea kotitalousvähennystä. Yhtenä edellytyksenä nimittäin on se, että yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Ytj-tietopalvelua käytettäessä on hyvä olla jokin yrityksen perustieto tiedossa, kuten esimerkiksi yrityksen nimi tai y-tunnus. Ainakaan toistaiseksi hakutoiminto ei toimi Googlen tavoin eli haussa käytettävien tietojen on oltava suht täsmällisiä.
Ellei tiedon etsijällä ole täsmätietoja käytössään, vaan hän haluaa käyttää hakutoimintoa Googlen tavoin, voi hyödyntää kevyeen taustatietojen tsekkaamiseen maksutonta palvelua nimeltä Finder. Sieltä voi kurkata liikevaihdon ja tuloksen muutaman vuoden ajalta. Tilipäätösten toimittaminen Kaupparekisteriin on pakollista osakeyhtiöille, ei ammatinharjoittajille ja henkilöyhtiöille (ay, ky). Pienet osakeyhtiöt voivat halutessaan ilmoittaa vain bruttotuloksen, joskin ”pieni” on näillä mittareilla yksinyrittäjän näkövinkkelistä melko suuri yritys. Bruttotuloksen voivat halutessaan ilmoittaa osakeyhtiöt, joilla on tilikauden aikana ja sitä edeltävällä tilikaudella täyttynyt näistä ehdoista enintään yksi:
- Taseen loppusumma 6 miljoonaa euroa
- Liikevaihto 12 miljoonaa euroa
- Tilikauden aikana palkattuja työntekijöitä keskimäärin maks. 50 henkilöä
Finder.fi- sivuston henkilöstömäärän osalta on huomioitava, että kyseessä on vain palkatut työntekijät. Monilla toimialoilla käytetään paljon alihankintaa, joten tietoja kannattaa tulkita kriittisesti. Muutoinkin väärien päätelmien tekeminen on mahdollista, ellei lukujen tulkitsija osaa niitä tulkita. Esimerkiksi pelkästään plussatulos ei välttämättä kerro vakavaraisuudesta. Yrityksellä saattaa olla varallisuutta, mutta kassa tyhjä. Kirjanpidollinen julkinen tulos ilman tilinpäätöstietojen läpikäyntiä ei kerro koko totuutta, joten Finderin maksuttomista tiedoista ei kannata päätellä asioita kovinkaan syvällisesti.
Kun on tarve vain kurkata kevyesti yrityksen taustat, kannattaa silmäillä myös yrityksen kotisivut ja somekanavat. Jos taustoihin halutaan tutustua esimerkiksi siksi, että on aikomus ottaa yhteyttä myyntityön merkeissä, tällainen taustatyö voi riittää mainiosti – erityisesti ellei kyseessä ole satojen tuhansien eurojen tai strategisesti merkittävä ponnistelu, jolloin on syytä lunastaa myös maksullisia yritystietoja. Kerron näistä lisää seuraavaksi.

Myyntityössä pohjat kannattaa tehdä huolella. On syytä selvittää, ketä kannattaa kontaktoida ja miksi. Liiallisuuksiin ei kuitenkaan kannata potentiaalisen asiakasyrityksen tietoihin tutustumisessa mennä, sillä liian perusteellinen pohjatyö vie aikaa ja lisää asiakashankinnan kustannuksia. Yrittäjälle on eduksi tunnistaa mikä on riittävä taso tavoitteen saavuttamisen kannalta. Jos on kyse yrityksen toiminnan kannalta merkittävästä potentiaalisesta asiakkuudesta, aikaa ja vaivaa kannattaa nähdä. Mutta ellei ole, riittää kevyempi tutustuminen.
Yrityksen luottotietojen tarkistaminen
Aivan kuten yksityishenkilöitä luottoluokitetaan, myös yrityksiä luottoluokitetaan. Yritysten luottoluokitusraportteja myyvät esimerkiksi Bisnode ja Asiakastieto. Muitakin palveluntarjoajia toimii markkinoilla. Kaikki nämä ovat kaupallisia yrityksiä, eivät viranomaisia, vaikka toisinaan palveluntarjoajilla saattaa olla hämmentävästi virallisen kuuloinen nimi. Vain Kaupparekisteri on viranomaistaho. Raportteja voi ostaa kaupallisilta palveluntarjilta eri laajuisina ja hintaisina. Yrityksen luottoluokitus selviää raportista, joka toimitetaan sähköpostitse ja ostaminen tapahtuu kätevästi verkkopalvelussa. Yrityksen luottotietoraportti maksaa tyypillisesti 10-150 euron välillä kattavuudesta riippuen. Palveluntarjoajilla on myös kuukausimaksullisia palveluita yrityksille, joilla on jatkuva tarve tarkistaa tietoja. Satunnaisiin tarpeisiin käy kertamaksullinen raportti.
Luottoluokitukseen vaikuttavat yrityksen talouden tunnusluvut, maksukäyttäytyminen ja toimiala. Luottoluokitus kertoo siinä mielessä luotettavuudesta, että jos maksuviiveitä laskujen maksussa ei ole, yrityksen kassavarat ovat riittävät eli myyntiä on, laskutus tapahtuu oikea-aikaisesti ja kulut ovat tuloihin nähden tasapainossa. Aloittavan yrityksen luottoluokitus on kuitenkin aina heikko; toiset luottoluokittajat pitävät aloittavina yrityksinä 0-3 vuotta toimineita yrityksiä, toiset 0-5 vuotta toimineita yrityksiä. Myös kasvavien yritysten kassa on kovilla. Toimialakohtaiset erot ovat myös suuria. Joskus yrityksen päätoimialan TOL-luokitus on väärä, ja koska vertailu tehdään toimialakohtaisesti, tunnusluvut vääristyvät. Luottoluokitusraporttien tulkitseminen vaatii ymmärrystä yrityksen tunnusluvuista, eikä yksi punainen palkki tarkoita sitä, etteikö yritys voisi olla luotettava kumppani.
Luottotiedot eivät kerro koko todellisuutta ja on monia syitä, miksi luottotiedot saattavat näyttää euroina esimerkiksi tappiollisilta tai maksukäyttäytyminen heikolta. Tällöin yrittäjä voi avata keskustelun kyseisen yrityksen kanssa ja tiedustella syitä tunnuslukujen taustalla. Ei ole kerta, eikä toinenkaan, kun esimerkiksi kirjanpito on tehty kasvavalla yrityksellä väärin ja tunnusluvut ovat tämän vuoksi näyttäneet heikoilta. Henkilökohtaisesti en tyrmäisi potentiaalista asiakkuutta tai yhteistyökumppanuutta pelkästään siksi, että yrityksen luottotietoraportti kertoo jonkin asian olevan keskitaso alapuolella.
Fakta kuitenkin on se, että yritysten luotettavuutta mitataan luottoluokitusjärjestelmällä. Jos tunnusluvut ovat heikot, rahoituksen saaminen ei ole mahdollista, osa asiakkuuksista ja kumppanuuksista jää syntymättä, leasingsopimuksia tai osamaksua ei saa, vakuutusten tai puhelinliittymien hankkiminen yritykselle hankaloituu ja pankkitilin avaaminen voi tyssätä heti alkuunsa. Yrittäjyys vaikeutuu monella tapaa, mikäli tunnusluvut ovat heikot, eikä syy ole aina yrittäjässä itsessään. Yrityksen luottoluokitus vaikuttaa hyvinkin moneen asiaan. Jos pienen yrityksen asiakkaat ovat toimialalla, joka on epävakaa ja luottoluokitukset heikot, voi olla yksinkertaisinta ulkoistaa laskutus rahoitusyhtiölle. Tällöin rahoitusyhtiö tarkistaa asiakkaiden luottoluokitukset, vastaa perinnästä ja tarvittaessa kantaa riskin saamisista. Tällä on luonnollisesti hintansa. Pienyrittäjän on huomioitava kustannukset hinnoittelussaan.
Yritys- ja yhteisöasiakkaat pyytävät usein tarjousten liitteenä tilaajavastuulain mukaisesti dokumentit, joita ovat:
- Kaupparekisteriote
- Selvitys ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekistereihin kuulumisesta
- Luottoluokitusraportti
- Todistus voimassaolevasta yel-vakuutuksesta (ja tyel + tapaturvakuutus, jos on työntekijöitä)
- Selvitys työterveyshuollosta (jos työntekijöitä)
- Verovelkatodistus
Lue lisää aiheesta Työsuojelu.fi- sivulta: Tilaajavastuu.

Olen itsekin yrittäjänä joutunut ikävään tilanteeseen. Eräs alihankkija on rikkonut sopimusta, toimittanut aiheettomia laskuja ja vienyt asian perintään. Tratta voi syntyä yritykselle myös tilanteessa, jossa ei ole perustetta väärälle laskutukselle. Kun vastapuoli on esimerkiksi epävakaa mielenterveydeltään tai toimii muista syistä yrittäjää vastaan, aiheutuu monenlaista haittaa. Omalta osaltani kyseisen henkilön toimintatapa vaikutti kaikkein eniten siihen, miksi päädyin kouluttajaverkoston kanssa toimimisen sijaan jatkamaan yritystoimintaa täysin yksin. Koin pienyrittäjänä liian riskialttiiksi luottaa toiseen kouluttajayrittäjään, joka voi toimillaan sabotoida merkittävästi omaa liiketoimintaani. Tulevaisuudessa osaan huomioida entistäkin paremmin myös yhteistyökumppanin mielenterveyteen liittyvät riskit.
Referenssien pyytäminen ja tarkistaminen
Miten voi tarkistaa yrityksen tiedot, kun halutaan varmistua toisen yrittäjän toimintatavoista, osaamisesta ja todellisesta arjen luotettavuudesta? Eräs oivallinen käytännön keino on pyytää yrittäjältä esimerkiksi kolmen aiemman asiakkaan yhteystiedot ja luvan kysyä näiden kokemuksia. Kyse on siis referensseistä. On mahdollista, että jotkut tietyt asiakkuudet on jollakin tapaa voideltu kertomaan vääristynyttä tietoa, mutta kun asiaa kysyy riittävän monelta asiakkaalta ja seuraa myös julkista keskustelua, on mahdollista saada totuudenmukainen kuva.
Metodi on siis sama kuin työnantajalla, joka on rekrytoimassa työntekijää ja kysyy luvan, voiko olla yhteydessä suosittelijoihin eli edellisiin työnantajiin. Harmillista tässä taustojen selvittelymetodissa on se, että Suomessa vallitsee nähdäkseni usein hyssyttelykulttuuri. Kaikki työnantajat tai asiakkaat eivät kerro suoraa totuutta, vaan silottelevat sitä. Tämän vuoksi taustojen kysyminen edellyttää kysyjältä kysymisen ja kuuntelemisen taitoa. Taitava kysyjä saa kaipaamansa tiedot kysymällä oikeita asioita ja oikealla tavalla. Ei suoraan ja töksäyttäen. Useimmat aiemmat työnantajat haluavat kuitenkin entiselle työntekijälleen hyvän työuran, joskin jonkun toisen palveluksessa, eivätkä halua hankaloittaa tämän asemaa. Moni työnantaja, joka on aikoinaan palkannut henkilön, mutta joutunut irtisanomaan tämän, saattaa kokea olevansa osaltaan vastuussa tilanteesta ja jättää kertomatta todellisia syitä. Mutta aidosti tyytyväinen työnantaja ja asiakas kyllä kertoo hyvät ominaisuudet. Referensseillä on usein pienyrittäjälle suuri arvo. Hyvät referenssit osoittavat, että joku toinenkin on onnistunut kyseisen toimijan kanssa, joten tähän uskaltaa luottaa.

Asiakkuuden ylin muoto on se, että asiakas suosittelee pyytämättä ja myy yrittäjän puolesta. Tällaista asiakkuutta ei saa edes rahalla. Olen itsekin toiminut referenssiasiakkaana, koska olen ollut aidosti tyytyväinen. Oman referenssitarinani olen antanut koulutusalan yrittäjänä Mediamaisterin moodle-verkkoympäristöstä. Rahaa en tästä suosittelusta ole saanut, enkä edes ottaisi vastaan. Nähdäkseni suomalaiset ovat niin rehtiä kansaa – ainakin pääosin- että uskallan itse luottaa julkisiin referensseihin, joita yritys kotisivuillaan ja muissa kanavissaan julkaisee. Toisin päin käännettynä: miksi joku kehuisi julkisesti, ellei olisi tyytyväinen? Rahaa vastaan ehkä? Mutta tällöin kyse ei ole enää autenttisesta suosittelemisesta eli aidosti tyytyväisestä asiakkaasta. Tilanne muistuttaa pikemminkin vaikuttajamarkkinointia.
Yrityksen julkisuuskuva somessa ja nettikeskusteluissa
Yrityksen taustoja voi tarkistella myös netistä, kuten keskustelufoorumeista ja somekanavista. Erityisesti näissä yrittäjän tulee pitää järki päässä! Kun talouden tunnusluvut kertovat vain osan totuudesta, somekanavat harvemmin sitäkään vähää, sillä niissä korostuu vahvasti negatiiviset, joskus jopa vain yhden tahon ääni. Netissä julkinen, mutta anonyymi parjaaminen on (liian) helppoa, erityisesti suljetuissa keskusteluryhmissä. Jos julkisessa somekeskustelussa ryöpytetään jotakuta yritystä, yrittäjän kannattaa pitää referenssiasioissa järki päässä ja pyrkiä olemaan media- ja lähdekriittinen. Yhden kimpaantuneen tai mielensä pahoittaneen henkilön kokemus ei ole koko totuus, vaan iso kokonaiskuva on tärkeämpi.
Kun yrittäjä pohtii, miten voi tarkistaa yrityksen tiedot, ja lähtee ihan vain googlettamaan, vastaan voi tulla monenlaista tekstiä. Kuten jo edellä jouduin toteamaan, on tilastollinen tosiasia, että ihmiset kärsivät monenlaisista mielenterveyden haasteista. Voi olla, että joku äänekäs tyytymätön taho pyrkii mustamaalaamaan yritystä syyttä suotta. Yritysten sähköpostitilejä ja sometilejä kaapataan, ja pahimmassa tapauksissa kokonaisia yhtiöitä. Yrityskin voi joutua psykopaatin kohteeksi aivan kuten identiteettirikoksiakin tehdään. Tosin on aina mahdollista, että asiakas on tyytymätön ihan aiheesta.
Jos kiinnostavasta yrityksestä vaahdotaan negatiivisia asioita julkisesti, mutta kaikki muut taustatiedot lupaavat hyvää, neuvoni on, että yrittäjän kannattaa keskustella potentiaalisen kumppanin/asiakkaan kanssa tilanteesta. Mistä tällainen julkinen parjaaminen mahdollisesti johtuu? Jos yrittäjä uskoo kaikkea mitä netissä kirjoitetaan, se osoittaisi, että yrittäjällä ei ole medialukutaitoa. Koskaan, ei koskaan, eikä missään tilanteessa yhden tahon eli vastapuolen näkemys kerro koko totuutta, vaan on syytä antaa myös toiselle osapuolelle puheenvuoro, jotta palaset loksahtelevat paikoilleen. Sama pätee niin puolisoiden eriäviin näkemyksiin kuin yritysten julkisuuskuvaan, ja aivan kaikkeen muuhunkin.

Kaikilla meillä on brändi halusimme tai emme. Brändi ei tarkoita pienyrittäjän kohdalla logoa tai yrityksen graafista ilmettä, vaan sitä mielikuvaa, joka muilla yrittäjästä ja yrityksestä (jotka ovat ympäristön mielikuvissa yksi ja sama asia, koska yritystoiminta henkilöityy vahvasti etenkin yksinyrittäjään). Brändi rakentuu kaikesta mitä yrittäjä tekee: ammattitaito, asiakaspalvelu, hinnoittelu, toimintatavat, usein myös vapaa-ajan käyttäytyminen. ”Ammattimies, ylitti odotukset” tai ”Älä ainakaan siltä osta” kertovat asiakkaiden kielellä siitä, että brändi rakentuu myös kun yrittäjä ei ole itse edes paikalla vaan ihmiset puhuvat keskenään. Suomi on pieni maa ja rehellisellä palvelualttiilla asenteella yrittäjä pystyy rakentamaan itselleen hyvän ja luotettavan maineen. Aivan kuten yrityksen arvot, myös brändi rakentuvat todellisesta tekemisestä – eivät sliipatuista korulauseista kotisivuilla tai somessa.
Sopimusehdot yrittäjän turvana
Edellä mainittuja keinoja kannattaa tilanteen niin vaatiessa hyödyntää ennen asiakkuuden tai yhteistyökumppanuuden solmimista, etenkin, jos kyseessä on riskialtis keissi tai kyseessä euromääräisesti suuri tai pitkäkestoinen kumppanuus. Tosiasia kuitenkin on, että täysin varma toisen osapuolen luotettavuudesta ei voi olla koskaan, sillä elämäntilanteet ja maailmantilanteet elävät jatkuvasti. On mahdollista, että tuttu toimittaja myydään tai ajautuu konkurssiin, tuttu yrittäjäkumppani sairastuu tai vaihtaa paikkakuntaa. Ihmiset vaihtavat työpaikkaa ja aiemmin hyvin sujunut keskusteluyhteys saattaa hetkessä vaihtua huonoon. Vaikka yrittäjyyteen liittyy aina optimisti – muutoinhan ei kannattaisi edes yrittää – ei pienyrittäjänkään kannata tuudittautua ikuisen varmuuden tilaan.
Yrittäjä voi omilla toimillaan ennaltaehkäistä kiperiin tilanteisiin joutumista esimerkiksi sopimusehdoilla. Kun toisen osapuolen kanssa neuvotellaan sopimus, se on lähtökohtaisesti sitova. Mutta koska tiedossa on, että tilanteet elävät, voi sopimuksiin neuvotella takaportteja, kuten määräaikoja tai ehtoja, jolloin sopimus raukeaa tai joilla sopimuksen voi purkaa ennen sen päättymistä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- Määräaikainen sopimus. Jos kumppanuus ei toimi, se päättyy määräajassa eikä voi näin ollen jatkua ikuisesti.
- Korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Tällöin mahdollisesti kumpikin osapuoli voi ostaa itsensä ulos, mikäli sopimusta ei voida tai haluta jatkaa. Summan kannattaisi olla sellainen, ettei se ole mahdoton, mutta sen verran korkea, ettei sopimusta lähdetä purkamaan liian kevyesti.
- Force major, jolla tarkoitetaan ylitsepääsemätöntä tilannetta, kuten sota.
- Muut takaportit, kuten mahdollisuus sijaisen, alihankkijan tai korvaavan toimittajan käyttämiseen. Tämä on tärkeä asia erityisesti kun on kyse yksinyrittäjästä. Jokainen yrittäjä sairastuu joskus ja pahimmillaan sairastuminen voi johtaa yrityksen kaatumiseen vaikkapa merkittävä sopimussakon vuoksi, ellei ehdoissa ole pedattu tilannetta etukäteen.
Suosittelen kääntymään tarvittaessa lakialan ammattilaisen puoleen. Yrittäjät saattavat käyttää suuria summia monenlaiseen turhempaankin, kuin esimerkiksi sopimuspohjan teettämiseen tai luetuttamiseen lakialan osaajalla. Muutamien satojen eurojen kustannus on pieni kuluerä siihen nähden, että sillä saatetaan peitota kymmenien tuhansien eurojen riskit. Valmiita sopimuspohjiakin löytyy, mutta jos kyse on suuresta ja merkittävästä kumppanuudesta, panostus konsulttipalveluun kannattaa. Lisäksi yrittäjä oppii samalla sopimustekstistä ja riskeistä, ja saa vahvemman neuvotteluaseman tulevia neuvotteluita ajatellen. Neuvottelutaito on yksi yrittäjän avaintaidoista ja jokainen yrittäjä voi oppia neuvottelemaan.

Monen yrittäjäksi ryhtyvän motiivina on se, että yrittäjänä voi valita kenen kanssa toimii. Jos palkkatyössä kollegat tai esihenkilöt eivät ole vakuuttaneet osaamisellaan tai sitoutumisellaan, yrittäjä haluaa koota ympärilleen oman dreamteamin, joka koostuu vain hyvistä tyypeistä. Asiakkaiksikin voidaan haluta vain tietynlaisia tapauksia. Aina valinnat eivät ole mahdollisia. Hankalat asiakkaat, takakireät toimittajat, ammattitaidottomat yhteistyökumppanit…tilanteita riittää! Suosittelen pelin viheltämistä poikki heti kun tilanne tulee esille. ”Kissa pöydälle” ja keskustelu auki!
Yhteistyökumppanin valinta
Yrittäjäksi ryhtyvä saa heti tuntumaa toisista yrittäjistä. Yrityksen perustamisvaiheessa on kontaktoitava monia eri tahoja, kuten valittava tilitoimisto ja kotisivujen tekijä. Miten voi tarkistaa yrityksen tiedot, jos kyseessä oman tulevan yrityksen tuleva yrityspalveluita tarjoava kumppani? Edellä mainittujen työkalujen lisäksi yrittäjän kannattaa luottaa myös omaan ensivaikutelmaan. Jotkut kutsuvat tätä henkilökemiaksi, jotkut intuitioksi. Jos heti ensi metreillä vaikuttaa siltä, ettei tämän tahon kanssa oikein synny luottamuksen tunnetta, tilanne ei tule muuttumaan myöhemmin. Jos toinen yrittäjä ei ehdi vastaamaan yhteydenottoon alkumetreillä, hän ei luultavasti ehdi sitä asiakkuuden aikanakaan. Jos kotisivujen tekijä ei ymmärrä yrittäjän visiota yrityksen ilmeestä ensikeskusteluissa, tilanne ei tule muuttumaan asiakkuuden aikana.
Palveluntarjoajia on tarjolla monia eikä yksikään palveluntarjoaja ole monopoliasemassa, kun on kyse yrittäjäpalveluista: kirjanpito, vakuutusyhtiö, pankki, verkkokauppa-alusta, kotisivut jne. Yrityksen perustajan kannattaa käyttää aikaa oikeiden kumppaneiden valintaan. Kumppanivalinta on tehtävä huolella. Virhevalintoja osuus jokaisen yrittäjän kohdalle – tällöin kannattaa vaihtaa palveluntarjoaja, mikäli yhteistyö säveltä ei yrityksistä huolimatta löydy. Yrittäjyys poikkeaa siinä mielessä yksityiselämän ihmissuhteista, että kyse on liiketoiminnasta. Yrityspalveluntarjoajan tulee pystyä edistämään yrittäjän liiketoimintaa. Toki myös omaa käytöstään kannattaa tarkkailla. Esimerkiksi kirjanpitäjä ei välttämättä syyttä suotta hengittele niskaan, vaan ei ole pystynyt tekemään työtään, jos yrittäjä ei toimita hänelle määräaikaan mennessä tarvittavia dokumentteja.
Yritystoiminta liittyy aina markkinatilanteeseen ja jokainen yrittäjä tarvitsee vähintään yhden maksavan asiakkaan ja muita palveluntarjoajia ympärilleen. Yrittäjä voi ja yrittäjän kannattaa tarkistaa kumppaneiden taustat, jotta vältytään pettymyksiltä, turhalta vaivannäöltä ja voidaan rakentaa luottamuksellinen suhde. Liiallisuuksiin ei kannata kuitenkaan mennä, vaan panostukset taustojen tarkistamisessa kannattaa mitoittaa riskien mukaisesti. Yksittäisten asioiden ei pidä antaa murentaa luottamuksellista kuvaa oli kyse somekirjoituksesta, punaisella olevasta tunnusluvusta tai jostakin muusta merkistä. Kokonaiskuva ratkaisee ja yrittäjän kannattaa opetella taito suodattaa turhanpäiväisten merkkien tulkintaa ja keskittyä olennaiseen eli kokonaiskuvaan.
Yrittäjän kannattaa muistaa, että hänen tulee tsekata tulevien kumppaneidensa tiedot, mutta tiedostaa tosiasia, että myös hänen tietojaan tarkistetaan. Oman yrityksen luottoluokitusraportin voi tilata kerran vuodessa maksutta, omaa nimeä ja yrityksen nimeä voi googlailla tai seurata vaikkapa hashtagilla somekanavista. Mahdollisiin ilmenneisiin epäkohtiin voi pyrkiä asiallisesti puuttumaan, vaikkei jokaisesta inahduksesta kannata yöuniaan menettää. Yrittäjyys on tavoitteellista toimintaa ja yrittäjän kannattaa pyrkiä rakentamaan myös julkisuuskuvaansa asiallisesti.