Skip to main content

Päivitetty 19.10.2022

Yritysmuoto ratkaisee onko yrittäjän pakko nostaa palkkaa

Yelin alaisen osakeyhtiön omistajayrittäjän ei ole pakko nostaa palkkaa, koska yrittäjän ei tarvitse noudattaa omalta osaltaan työoikeuslakia tai toimialansa työehtosopimusta.  Yritysmuotojen välillä on eroja. Toiminimiyrittäjä ei voi vaikuttaa ansiotulojensa verotukseen sillä, että jättäisi yksityisotot tekemättä.

Kerron tässä kirjoituksessa onko yrittäjän pakko nostaa palkkaa ja mitä asioita yrittäjän tulee huomioida aiheeseen liittyen:

  • Toiminimi vai osakeyhtiö? Yritysmuoto määrittää millä tavoin yrittäjä voi nostaa tuloja omasta yrityksestään ja miten tuloja verotetaan.
  • Onko yrittäjä yelin alainen omistajayrittäjä vai tyelin alainen omistajatyöntekijä
  • Millaisia muita tulojen nostamisen mahdollisuuksia osakeyhtiön yrittäjällä on
Liikunta-alan yrittäjä istuu salin lattialla.

Lähtökohtaisesti yritystoiminnan tavoitteena on, ainakin perustamisvaiheessa se, että yrittäjä saisi itselleen elannon. Eteen saattaa kuitenkin tulla tilanteita, joissa yritystoiminta on sen luonteista, että yrittäjä saisi riittävän elannon verovapaista kulukorvauksista, kuten päivärahoista ja kilometrikorvauksista, eikä näe tarpeelliseksi maksaa palkkaa verotuksen vuoksi. Näin esimerkiksi asennusliiketoiminnassa, jossa työ on liikkuvaista ja kyseessä on osakeyhtiö. Palkkaa ei ole tällaisessa tilanteessa pakko maksaa, mutta on järkevää maksaa. Toiminimiyrittäjällä sen sijaan ei ole mahdollisuutta tällaiseen valintaan, sillä toiminimen tulos katsotaan aina yrittäjän verotettavaksi tuloksi.

Toiminimiyrittäjä nostaa yrittäjätulonsa yksityisottoina

Yleisimmät yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi ja osakeyhtiö. Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä ei nosta yrityksestään palkkaa, vaan yksityisottoja. Yksityisotot tarkoittavat sitä, että yrittäjä voi vapaasti nostaa yrityksensä tililtä rahaa omaan käyttöönsä – toki siten, että yrityksellä tulee riittää rahat yrityksen laskujen maksuun eli ylisuuria yksityisottoja ei saa tehdä. Yksityisotot ovat ikään kuin palkkaa, mutta niistä ei käytetä nimitystä palkka, vaan yksityisotto tai yksityisnosto. Yksityisotoista ei tarvitse tehdä palkkalaskelmaa, tulorekisteri-ilmoitusta eikä maksaa palkan sivukuluja. Yel-vakuutusmaksu on toki maksettava kun kriteerit täyttyvät.

Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja ottaa yrityksen omaisuutta omaan käyttöönsä, tämäkin tulkitaan yksityisotoiksi. Eli yksityisoton ei suinkaan tarvitse olla rahaa, vaan omaisuuskin on tuloa. Ja tämäkin tulo on verotettavaa tuloa. Lisäksi on huomioitava, että vaikka raha jätettäisiin yrityksen tilille, eikä sitä nostettaisi yrittäjän käyttöön, se katsotaan myöskin verotettavaksi tuloksi eli toisin sanoen yrittäjä ei näissä tapauksissa voi välttyä verojen maksamisesta kun toiminimiyrityksen tulos on plussan puolella.

Arkkitehti nojaa työpöytäänsä tietokoneen äärellä.

Toiminimiyrittäjä voi nostaa rahaa käytännössä kun sitä tilillä on. Jotkut yrittäjät nostavat rahaa säännöllisesti ikään kuin itse määritteleminään ”palkanmaksupäivinä”, jotkut satunnaisesti, jotkut useita kertoja viikossa. Tällä ei ole merkitystä muuhun kuin lähinnä tiliotteen pituuteen ja mahdollisesti pankin palvelumaksun suuruuteen.

Toiminimi vai osakeyhtiö

Toiminimiyrittäjä voi siirtää rahaa yrityksensä tililtä omalle tilille tai yrityksen kassasta omaan kukkaroonsa suhteellisen vapaasti. Osakeyhtiön yrittäjällä ei ole tällaista ns. vapaata tilinkäyttöoikeutta. Jos osakeyhtiön yrittäjä nostaa osakeyhtiön tililtä rahaa itselleen ilman, että nostosta on tehty palkkalaskelma ja tulorekisteri-ilmoitus, raha saatetaan tulkita lainaksi tai peitellyksi osingonjaoksi.

Toiminimiyrittäjän tekemistä rahasiirroista ei tarvitse tehdä palkkalaskelmaa eikä tulorekisteri-ilmoitusta. Tämä on pieni kustannussäästö toiminimiyrittäjän kirjanpidon kuluissa. Osakeyhtiön yrittäjä sen sijaan joutuu aina tekemään palkan nostamisen yhteydessä palkkalaskelman ja tulorekisteri-ilmoituksen. Tyypillinen palkkalaskelman hinta on 10-20€/kerta tilitoimistolta ostettuna. Tämän vuoksi palkkaa ei välttämättä ole järkevää lasketuttaa tilitoimistolla lukuisia kertoja kuukaudessa, vaan 1-2 kertaa kuussa. Suurimmassa osassa sähköisiä taloushallinnon ohjelmia on kätevä yrittäjäpalkanmaksun toiminto. Palkan voi myös laskea itse maksutta palkka.fi– palvelussa. Sieltä voi tehdä myös tulorekisteri-ilmoituksen.

Parturi parturoi asiakkaan partaa.

Toiminimiyrittäjä voi ottaa yrityksestään yksityiskäyttöön rahan lisäksi myös tuotteita tai raaka-aineita. Esimerkiksi parturi-kampaamoyrittäjä voi ottaa kotiinsa omaan käytöönsä yritykselle hankitun shampoopullon. Tämäkin tulee kirjata yksityisotoksi (ainekäyttö). Varastosaldo ja varastonarvo pienenee. Shampoopullo on yrittäjän tuloa ja siitä verotetaan. Tuloa voi olla niin raha kuin omaisuus, tässä tapauksessa vaihto-omaisuus, koska shampoo on hankittu yrityksen varastoon eteenpäin asiakkaille myytäväksi.

Toiminimen palkanluonteiset edut

Toiminimiyrittäjällä ei voi olla muita palkanluoteisia etuja tai luontoisetuja. Tyypillisisiä luontoistuja olisivat esimerkiksi puhelinetu, autoetu, asuntoetu, liikunta- ja kulttuurietu tai vaikkapa työsuhdepolkupyörä. Toiminimiyrittäjä ei voi myöskään laskuttaa yritykseltään kilometrikorvauksia tai päivärahoja oman auton käytöstä. Toiminimen autoasioista voit lukea lisää kirjoituksestani auto toiminimelle.

Pääsääntöisesti toiminimiyrityksen tulos on toiminimiyrittäjän ansiotuloa, jota verotetaan ansiotuloverotuksen mukaisesti. Ei ole merkitystä, nostaako toiminimiyrittäjä rahan itselleen yksityisottoina tai jääkö raha yrityksen tilille. Toiminimi ei nimittäin ole verovelvollinen yhtiö, jolle voisi kerryttää varallisuutta (rahaa tai omaisuutta) verosuunnittelun keinoin, vaan toiminimi on yksityishenkilön laskutuskanava, joten toiminimen tulotkin ovat pääsääntöisesti ansiotuloja. Osakeyhtiön kohdalla tilanne on toinen. Kerron siitä lisää seuraavaksi.

Toiminimen kohdalla kysymykseen onko yrittäjän pakko nostaa palkkaa vastaus on: toiminimen tulos tulkitaan yrittäjän ”palkaksi”, jota verotetaan. Toiminimiyrittäjä ei voi itse vaikuttaa verotukseen sillä, nostaako hän yrityksensä tililtä rahaa omalle tililleen vai ei. Toiminimiyrittäjä voi olla nostamatta palkkaa (=yksityisottoja), ja jättää rahat yrityksen tilille, mutta yrittäjä maksaa joka tapauksessa tuloksesta verot.

Kaksi naisyrittäjää työskentelee toimitilassa.

Toiminimiyrittäjän tekemät rahansiirrot yksityisottoina eivät ole yrityksen kirjanpidossa verovähennyskelpoinen kustannus. Toiminimiyrittäjän kannattaa muistaa tämä ja maksaa ennakkoveroja pitkin tilikautta, jottei kävisi niin, että kaikki rahat on nostettu vuoden mittaan yksityisottoina, eikä rahaa jääkään verojen maksuun. Osakeyhtiössä yrittäjän palkka sen sijaan on verovähennyskelpoinen kustannus. Toiminimiyrittäjä ei näin ollen voi juuri vaikuttaa yrityksensä verotukseen sillä, nostaako itselleen rahaa vai ei, mutta osakeyhtiön yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa niin omaan henkilökohtaiseen kuin yhtiön verotukseen säätelemällä palkkaansa.

Onko yrittäjä yelin vai tyelin alainen?

Kun yrittäjä on yelin alainen, häntä eivät koske työoikeuslain tai työehtosopimuksen ehdot. Tyelin alaiseen työntekijäyrittäjään tai omistajatyöntekijään sen sijaan sovelletaan työoikeuslakia. Keskityn tässä kirjotuksessa yelin alaiseen omistajayrittäjään. Tämäkin kirjoitukseni, kuten koko Mites bisnekset-blogi keskittyy alkaviin ja pieniin yrityksiin.

Aina ei ole täysin selvää, milloin yrittäjä tulkitaan yrittäjäksi eli mikä on yrittäjän määritelmä, mikä on palkkaa ja milloin syntyy peruste palkanmaksulle. Lue lisää Verohallinnon ohjeistuksesta Palkka vai työkorvaus ja aiemmasta kirjoituksestani kevytyrittäjyydestä.

Jos osakeyhtiössä on monta osakasta, palkanmaksun perusteet sovitaan osakassopimuksessa. Osakassopimus ei ole pakollinen, mutta erittäin suotava. Tilanteet vaihtelevat yrityksen elinkaaren aikana. Osakas saattaa sairastua, menehtyä, tulee avioeroja (osakkeet ovat ositettavaa omaisuutta), muuttoja toiselle paikkakunnalle jne. Hyvin yleinen tilanne on se, että toinen osakas kokee antavansa merkittävämmän työpanoksen yhtiöön kuin toinen. Osakassopimus kannattaa tehdä jo osakeyhtiön perustamisvaiheessa, sillä asioita on pääsääntöisesti helpompaa sopia ennakoiden, eikä sitten kun tilanne on jo päällä.

Yksin osakeyhtiön omistavan ja toimintaa pyörittävän yrittäjän ei luonnollisesti tarvitse laatia osakassopimusta, vaan yksinyrittäjä määrittää palkanmaksunsa perusteet itse. Nostettavan palkan määrään vaikuttavat mm. työn luonne ja määrä ja osakeyhtiön maksukyky.

Miten osakeyhtiön yrittäjä voi nostaa tuloja yhtiöstä?

Osakeyhtiön osakkaan, joka on yelin alainen omistajayrittäjä, ei ole pakko nostaa yrityksestään palkkaa. Miksi yrittäjä ei nosta palkkaa yrityksestään? Syitä voi olla monia, kuten:

  • Yrityksellä ei ole varaa maksaa palkkaa yrittäjälle. Näin etenkin alkavissa tai kasvavissa yrityksissä, tai sesonkivaltaisissa yrityksissä, joissa hiljaiset kaudet ovat todellakin hiljaisia – laskutettavaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi.
  • Yrittäjä pärjää taloudellisesti ilman palkkaa, ja haluaa käyttää palkkansa yrityksen kehittämiseen. Näin ainakin sivutoimisissa yrityksissä, joissa yrittäjä on palkkatyössä.
  • Yrittäjä haluaa välttää ansiotuloverojen maksamisen. Tämä on mahdollista, mutta ei ole välttämättä fiksua, sillä osinkoverotuksen vuoksi pienen osakeyhtiön osakkaan kannattaisi nostaa itselleen tulonsa palkkana kunnes oma ansiotuloveroprosentti on 25-30%. Osingot tulevat edullisemmaksi vasta tämän jälkeen. Ja korostan, että yrittäjän palkka kuluineen on yritykselle verovähennyskelpoinen kustannus. Osinko ei ole.

Osakeyhtiön osakas voi nostaa yrityksestään tuloja eri tavoin:

  • Palkka. Palkan suuruuden hän voi määrittää itse, jos toimii yksinyrittäjänä. Palkan ei tarvitse olla työoikeuslain tai työehtosopimuksen mukainen. Palkka ei saa kuitenkaan olla ylisuuri suhteessa yrittäjän työpanokseen ja yrityksen rahatilanteeseen nähden. Palkasta tulee laatia palkkalaskelma ja tehdä tulorekisteri-ilmoitus. Mutta kuten todettu, yrittäjä voi olla myös nostamatta palkkaa.
  • Palkanluonteinen etu, kuten autoetu ja puhelinetu. Nämä ovat verotettavia etuja. Henkilökuntaetu voi olla myös esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteli.
  • Kulukorvaus, kuten päiväraha tai kilometrikorvaus. Nämä ovat verovapaita korvauksia.
  • Osinko, mikäli yrityksen tilanne sen sallii.
  • Laina, jos perusteet täyttyvät.

Osakeyhtiön yrittäjä ei voi nostaa vapaasti yhtiön tililtä rahaa ja siirtää omalle tililleen eli yksityisotot eivät ole sallittuja. Tämä tulee toisinaan yllätyksenä niille yrittäjille, jotka ovat toimineet ensin toiminimellä ja perustavat myöhemmin osakeyhtiön. Palkanmaksun ja palkkalaskelman laatimisen tulorekisteri-ilmoituksineen yrittäjä sopii useimmiten tilitoimiston tehtäväksi. Tällöin yrittäjä ilmoittaa tilitoimistolle etukäteen haluamansa palkkasumman ja kirjanpitäjä/palkanlaskija laatii palkkalaskelman, tekee tulorekisteri-ilmoituksen ja siirtää rahan yrityksen tililtä yrittäjän tilille – tai miten rahan siirtäminen onkaan käytännössä sovittu. Palkanlaskijalle ja yrittäjällekin olisi helpompaa, mikäli palkkasumma olisi joka kuukausi samansuuruinen ja palkanmaksupäivä pysyisi aina samana. Mutta ainahan tämä ei ole mahdollista ja yrittäjällä on täysi oikeus nostaa palkkaa tarpeen mukaan – tai olla nostamatta.

Naisyrittäjä työskentelee kannettavan tietokoneen äärellä.

Yel-vakuutuksen ottamista yrittäjä ei voi välttää sillä, ettei nostaisi itselleen palkkaa osakeyhtiöstään, jos muut yel-kriteerit täyttyvät. Eläkevakuutusyhtiöt huomioivat työtuloa määrittäessään mm. työtuntien määrän, yrityksen liikevaihdon ja toimialan luonteen (lähde: Elo). Eli ei nostettua todellista rahasummaa. Todellinen yrittäjän ansio ja eläkevakuutusmaksun perusteena oleva yrittäjätulo ovat näin ollen kaksi eri asiaa. Mikäli yrittäjä mielii jättää palkan nostamatta itselleen sen vuoksi, ettei tarvitsi maksaa lakisääteistä yel-vakuutusmaksua, joka on myös yrittäjän sosiaaliturvan perusta, tältä ei siis voi välttyä.

Palkan tulee olla kohtuullinen ja palkkasumma voi vaihdella

Summaan vielä kirjoitukseni lopuksi, että yrittäjän palkan ei tarvitse noudattaa alan työehtosopimusta eli yrittäjä voi nostaa palkkaa enemmän tai vähemmän, tai olla sitä nostamatta. Yrittäjän palkan tulee olla kohtuullista ja tässä tulee huomioida yrityksen taloudellinen tilanne. Esimerkiksi ylisuurta palkkaa nostavan yrittäjän, joka ei anna yhtiöön työpanosta, tilanne saattaa kiinnittää huomiota. Toisaalta yrittäjä, joka nostaa rahaa yrityksestään ilman palkkalaskelmaa, ei myöskään noudata lakia. Palkka on kirjattava kirjanpitoon palkaksi, jottei tule väärinkäsitystä siitä, että kyseessä olisi esim. yrittäjän itselleen nostamasta lainasta tai peitellystä osingonjaosta. Peitelty osinko syntyy, kun yhtiö maksaa osakkaan yksityisiä menoja. Ellei osakas nosta yrityksestä palkkaa, saattaa muodostua peitellyn osingon mahdollisuus. Verohallinnon mukaan ”Palkanmaksamisen edellytys on, että se on korvaus työsuorituksesta”. Yrittäjä on siis oltava tarkkana kuin porkkana, jos jättää palkan maksamatta ja nostaa yrityksestään rahaa muuta kautta. Lue lisää Verohallinnon sivuilta kohdasta peitelty osingonjako.

Voi olla myös tilanne, jossa osakeyhtiön yrittäjä haluaisi ajoittaa verotuksellisista syistä palkanmaksun eri kuukaudelle, kuin todellisuudessa sen nostaa. Kannattaa keskustella kirjanpitäjän kanssa siitä, missä määrin tällainen on mahdollista. Yhtiö voi olla osakkaalle velkaa palkanmaksusta, mutta kirjanpito ja tuloksenlaskenta ei saa vääristyä.

Yrittäjän palkkasumma voi vaihdella tilanteen mukaan. Ja näinhän yleensä onkin, eli mikäli yrityksen tilillä ei ole rahaa, ei luonnollisesti ole mahdollista nostaa palkkaa. Hyvänä kuukautena sen sijaan palkkaa voi olla mahdollista nostaa normaalia enemmän. Tämä siis osakeyhtiön osalta. Toiminimiyrittäjähän ei voi välttyä siltä, ettei yrityksen plussatulosta verotettaisi ansiotuloverona, vaikkei yrittäjä nostaisi yksityisottoja.

Yrittäjätulo (yel-vakuutusta ja sitä kautta yrittäjän sosiaaliturvaa varten) ja yrittäjän palkka ovat siis eri asioita. Palkka kirjataan kirjanpitoon palkaksi, siitä laaditaan palkkalaskelma ja tehdään tulorekisteri-ilmoitus. On kuitenkin erinäisiä ristiriitaisia tulkintoja siitä, miten yrittäjän tulo lasketaan esimeriksi elatusmaksua laskettaessa tai muutamissa muissa tapauksissa, joissa on annettava tuloselvitys. Ei siis kannata tuudittautua siihen, että ei nosta euroakaan palkkaa, vaan tuhansia euroja muuta kautta. Tuloja ne ovat silti. Mutta vastauksena otsikon kysymykseen ”Onko yrittäjän pakko nostaa palkkaa”: palkkaa palkan nimellä ei osakeyhtiön yrittäjän ole pakko nostaa.

Kommentit (21)

  • Veli sanoo:

    En nosta palkkaa, voin syödä makaronia vielä pari kk…
    Jos jollakin sanottavaa niin lue blogi eka

    • Sanna sanoo:

      Veli, kiitos kommentistasi. Kirjoitushan käsitteleekin sitä, onko yrittäjän nostettava raha palkkana (josta tehdään palkkalaskelma, maksetaan ennakonpidätys ja sotu-maksu), ja joka on yrityksen kirjanpidossa vähennyskelpoinen kustannus vai onko siihen muita vaihtoehtoja. Minulta kysytään suhteellisen usein, että voiko oy:n omistaja-yrittäjä olla nostamatta palkkaa, ja nostaa pelkkiä kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Kyllä voi. Mutta mikäli ei ole rahaa mitä nostaa, niin tämä on turha kysymys. Tai mikäli kaikki raha mitä tulee, myös menee eli rahavaroja ei pääse kertymään, osingot ovat kaukainen ajatus – niin kuin ne usein ovatkin pienyrittäjälle. Ystävällisin terveisin, Sanna

  • Katja sanoo:

    Hei,
    Selkeä kirjoitus, kiitokset. Onko mahdollista/sallittua se, että osakeyhtiön osakkaalla on oma toiminimi, joka laskuttaa osakeyhtiötä?

    • Sanna sanoo:

      Hei Katja,

      Kiitos palautteestasi, mukavaa kuulla, että pidit kirjoituksesta. Kiitos myös kysymyksestäsi.

      Ensimmäisenä heräsi kysymys, että MIKSI osakkaan toiminimi laskuttaisi osakeyhtiötä eli miksi nämä kaksi toimintoa halutaan pitää erillään? Eli onko siitä osakkaalle jotakin hyötyä? Jos kyse on palvelun myymisestä/ostamisesta, niin miksei osakas toteuta sitä osakkaan roolissa – miksi laskutus kierrätettäisiin toiminimen kautta?

      Näillä pohjatiedoilla vastaus ei välttämättä ole ihan yksiselitteinen, joten olin kysymyksesi tiimoilta yhteydessä Verohallintoon. Verottajan mukaan itsensä kanssa ei voi tehdä sopimusta, joten tässä voi piillä veroriski, jolloin on mahdollista, että laskutus käsitetään suoraan verotuksessa henkilön ansiotulona. Suositeltiin myös tutustumaan tähän ohjeistukseen 7.2 ”Veronkiertämissäännöksen soveltaminen”: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49027/veron_kiertamissaannoksen_soveltamine2/ ja lisäksi suositeltiin olemaan yhteydessä Verohallintoon ja pyytämään ennakkoratkaisua asian tiimoilta.

      Ystävällisin terveisin,

      Sanna

      • Ari Niemelä sanoo:

        Hei Sanna!

        Itselläni on tilanne, että perustin kokonaan uuden oy:n ja jatkan vanhan toiminimen alla uutta bisnestä. Oy perustettiin parin ihmisen kanssa. Osakeyhtiö teki erään projektin, jonka suuri osa suoritettiin alihankintana minun toiminimeni kanssa ihan juridisista ja bisness syistä.

        Osakeyhtiö ei esimerkiksi omista toiminimellä olevia lisenssejä ja rahanarvoisia teknologisia hyödykkeitä/ratkaisuja, joita hommassa käytettiin ja jotka ovat minun omistuksessa (toiminimi). Enkä halua niitä ainakaan vielä myydä osakeyhtiölle (en ole ainoa osakas), Joten minulla oli perusteltu syy toimia näin (veronkierto ei ole syy, vaikka verohyödyt tuleekin, vaan täysin juridiset ja liiketaloudelliset edellämainitut syyt).

        Suurehkot verohyödyt tästä on mukava sivutuote/lisä ja ne ovat yllättävän hyvät: ALV tulee toiminimeni harteille, mutta saan sen takaisin ainakin osittain ALV huojennuksen yhteydessä. lisäksi työnantajamaksuja ei tarvitse maksaa.

        Osakeyhtiö ei projektin myynti ALVeista olisi tietenkään päässyt nauttimaan, mutta sen ei myöskään niitä tarvitse nyt tilittääkään verottajalle, ne tilitetään toiminimelleni joka mahdollisesti saa ainakin osan ALV:sta pitää, riippuen tilikauden myynneistä. AlVit olisi mennyt verottajalle jos olisin nostanut oy:sta palkkaa.

        Minusta verohyötyjä on? Ja toiminnan motiivi oli selkeästi muu kuin verohyödyt. Sitä ei olisi voinut toteuttaa työntekijän roolissa oy:lle ilman toiminimen omistamien lisenssien ym. hyödykkeiden myyntiä, mitä ilman tehtävää ei olisi voinut välttämättä suorittaa ollenkaan, ainakaan osakeyhtiön kannalta yhtä kustannustehokkaasti. Ja osakeyhtiön pitää aina toimia osakkaidenaa eduksi ja mahdollisimman suurta voittoa tavoitellen.

        Minun toiminimeni palveluita joudutaan ehkä myös jatkossa käyttämään samasta syystä. En usko, että minulla olisi laillinen velvoite myydä mitään teknologioita osakeyhtiölle, vaan pikemminkin oikeus tehdä liiketoimintaa myös oman vanhan toiminimeni kautta käyttäen sen omistamaa/suunnittelemaa erikoisteknologiaa vaikka asiakkaista löytyy myös oy jossa olen osakkaana.

        Näetkö tässä ongelmaa? Näetkö verohyödyt?

        Sanoit, että verohallinto ei hyväksy sopimuksia itsensä kanssa, mutta kyseessä on juridisesti toiminimen (henkilö) ja oy:n (osakkaistaan erillinen oikeushenkilö) välinen sopimus, joten siinä ei voi tehdä itsensä kanssa sopimusta, koska osakeyhtiö on erillinen oikeushenkilö.

        • Sanna sanoo:

          Hei Ari,

          Kiitos viestistäsi. Kyllä tämä on varmasti perusteltua, eikä kukaan voi sinua pakottaa myymään toiminimesi toimintaa osakeyhtiöllesi. Toiminimen omaisuus on loppukädessä sinun omaisuuttasi. Ja onhan sinulla vapaus harjoittaa toiminimellä kauppaa muidenkin tahojen kanssa kuin vain tämän osakeyhtiön. Viimeksi kun asiaa kyselin Verohallinnolta, oli kyse erityyppisestä asiasta. Lisäksi kyse oli tapauksesta, jossa yksi henkilö omisti kokonaan osakeyhtiön ja myös toiminimen, ja nämä yritykset kävivät kauppaa keskenään.

          Alv on toki yritysten välisessä kaupankäynnissä vain läpikulkuerä, joten sitä en osaa ajatella verohyötynä. Toiminimen ja osakeyhtiön verotus poikkeavat paljon toisistaan; mahdolliset verohyödyt tulevat sitä kautta ja oletan, että nämä ovatkin sinulle tuttuja asioita. Työnantajamaksut ovat yrittäjällä yelin lisäksi olemattomat myös oy:ssa; toiminimellä niitä ei ole lainkaan. Jos olet osakeyhtiössä tyelin alainen, tulee palkan sivukuluja, mutta toisaalta palkka on verovähennyskelpoinen kustannus, toisin kuin toiminimessä yksityisotot. Ja oy:sta on mahdollista nostaa varoja myös osinkoina, mikäli kriteerit täyttyvät – toisin kuin toiminimestä. En nyt osaa ihan tämän perusteella lähteä kommentoimaan, miten olisi verotuksellisesti edullisinta toimia, mutta osakeyhtiössä tulee toimia yhtiön edun mukaisesti 🙂 Mikäli sinulla on osaava kirjanpitäjä, hänen kanssaan voisi pohtia ja laskeskella näitä tulojen nostamiseen ja verotukseen vaikuttavia asioita?

          Mutta oma pohdintani kysymykseesi: kyllä on varmastikin perusteltua, että toiminimen hallussa olevat lisenssit ja muu omaisuus on perusteltua pitää toiminimellä.

          Menestystä molempien yritysten liiketoimintaan!

          Sanna

  • Petra Uusikumpu sanoo:

    Hei Sanna!

    Osaatko neuvoa, voiko yrittäjä (oy) maksaa itselleen palkkaa jälkikäteen? Eli onko mahdollista kirjata kirjanpitoon palkka esim. helmikuulle, jos se maksetaan vasta kesäkuussa? Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia?

    Yleensä olen maksanut vuoden palkan kerralla loppuvuodesta, mutta nyt koronan vuoksi tilanne on toinen ja mietimme vaihtoehtoisia ratkaisuja.

    Ystävällisin terveisin,
    Petra

    • Sanna sanoo:

      Hei Petra,

      Kiitos viestistäsi. Oy:n yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa jälkikäteen saman tilikauden sisällä. Eli vastaus on kyllä; palkka voidaan kirjata helmikuulle, vaikka se maksetaan vasta kesäkuussa. Siis ellei tuossa välissä ole vaihtunut tilikausi. On laadittava palkkalaskelma ja kirjanpidossa kyseinen palkka kirjataan helmikuulle. Tulorekisteri-ilmoitukseen sen sijaan tulee se ajankohta, jolloin raha liikkuu eli kesäkuussa.

      Jäin pohtimaan, että mitä hyötyä tästä olisi? Ellei ole tarkoitus, että kirjanpidossa voitaisiin osoittaa esim. tukea varten, että yrittäjä on nostanut palkkaa. Tilikauden tulokseenhan sillä ei ole vaikutusta, että milloin palkka on nostettu, tai mille kuukaudelle se on kirjattu.

      Toivottavasti sait tästä vastauksen?

      Aurinkoista kesää ja menestystä liiketoimintaan!

      Sanna

  • Keke sanoo:

    Hei Sanna. Onko mahdollista tehdä töitä osakeyhtiölle niin, että maksetaan palkkaa vaikkapa parin vuoden päästä tai jätetään tehty ansio ikään kuin säästöön ja hankitaan sillä summalla vaikkapa uusi auto kuljetusyritykselle. eli miten käy näille ansioille parin tilikauden jälkeen, jos niistä ei maksa palkkaa vaan elää sen aikaa esim omilla säästöillä?

    • Sanna sanoo:

      Hei Keke,

      Kiitos kysymyksestäsi. Osakeyhtiön osakkaan ei ole pakko nostaa palkkaa. Säästyneen rahan voi käyttää invetointeihin. Mikäli yrityksen tilille kertyy rahavaroja ja tilikauden tulos on plussalla, osakeyhtiö maksaa tuloksesta veroa 20%. Mainitsemallasi tavalla yritykselle voi hyvinkin kertyä osingonjakokelpoisia varoja. Jos osakas ei ole muualla palkkatyössä, on verotuksellisesti järkevää nostaa kuitenkin osakeyhtiöstä rahaa ensin tiettyyn rajaan saakka palkkana, ja vasta sen jälkeen osinkona.

      Palkkoja ei voi kirjata jälkikäteen jo päättyneiden tilikausien palkkatuloiksi, mutta kuluvalla tilikaudella voi toimia niinkin, että osakas maksaa itselleen yrittäjäpalkkaa jälkikäteen (esim. palkka kirjataan kirjanpidossa huhtikuulle, mutta se nostetaan vasta syyskuussa – siis mikäli on vielä sama tilikausi meneillään). Tilikausien yli ei voi tehdä ”palkkavarauksia” tai korvamerkitä rahaa myöhemmin maksettaviksi yrittäjäpalkaksi.

      Eli vastaus kysymykseesi: omilla säästöillä eläminen on toki sallittua, ja palkkakuluista säästyneitä yhtiön rahoja voi käyttää investointeihin. Yrittäjä saa määritellä itselleen itse palkkansa, eli muutaman tilikauden jälkeen voi nostaa suurtakin palkkaa, mikäli ei pumppaa yhtiötä täysin tyhjäksi. Tätä palkkaa ei voida kuitenkaan kirjata kirjanpidossa aiempien vuosien palkaksi ja palkkatulon ansiotuloverotkin kohdistuvat palkanmaksuvuodelle. Yel-maksujen maksamiselta osakas ei välty, mikäli ei nosta palkkaa, vaan kerryttää rahavaroja osakeyhtiölle.

      Menestystä liiketoimintaan!

      Sanna

  • Kake sanoo:

    Hei Sanna,
    osaatko sanoa mitä tarkoitetaan ”yrittäjätulolla” kun yksin oy:n omistava yrittäjä hakee koronan takia työttömyysetuutta Kelasta? Yrittäjällä auto- ja puhelinetu ja rahapalkka. Ei muita etuuksia, päivärahoja eikä ole palkkaa nostettu hyödykkeinä eikä osinkoja makseta. Esim. jos nostaa palkkaa 500€, autoetu on 580€ ja puhelinetu 20€, niin onko yrittäjätulo 1100€ vai 500€?

    • Sanna sanoo:

      Hei Kake,

      Hyvä kysymys. Soitin asiasi tiimoilta Kelalle. Kelan ohjeistuksia kun on kahdenlaisia: toisessa ohjeistetaan ilmoittamaan yrittäjän tuloksi rahapalkka, palkkiot ja veronalaiset luontoisedut. Toisessa ohjeessa luontoisetuuksia ei mainita, vaan ainoastaan palkka ja osinkojen ansiotulo-osa.

      Kelan ohjeistus oli, että ilmoita luontoisetuudet hakemuksen ”lisätietoja”-kohdassa.

      Yrittäjän työttömyysetuuden suojaosuutta on korotettu nyt 1089,67 euroon. Sinulla suojaosuus ylittyy himpun verran, mikäli luontoisetuudet otetaan huomioon, mutta jos palkka olisi ihan himpun verran alle 500€, ei laskentatavalla ole merkitystä, sillä suojaosuus ei ylittyisi luontoisetuuksien kanssakaan.

      Asia vaikutti olevan Kelallekin uusi ja selvittelivät sitä usean ihmisen voimin. Summa summarum: Ilmoita luontoisetuudet lisätietoja-kohdassa.

      Toivottavasti saat myönteisen päätöksen!

      Sanna

      • Kake sanoo:

        Kiiton nopeasta vastauksestasi. Sen verran vielä tarkennan, että suojaosa on väliaikaisella lailla nostettu 465€/4 vko tai 500€/kk. Kaikki tuon yli menevät tulot pienentävät etuutta ja tuo mainitsemasi 1089,67€ on raja, jonka jälkeen etuutta ei makseta enää ollenkaan, koska silloin yrittäjän ei katsota enää olevan ”työtön”. Siksipä tuota yrittäjätulon laskentaa kyselinkin, koska autoedulla ei osteta ruokaa pöytään ja jos se otetaan laskentaan mukaan, niin ei siinä paljon palkkaa pysty maksamaan. Toki eihän sitä sitten välttämättä kovin ”työtön” ole jos rahaa riittää reilusti palkankin maksuun. Autoetuakaan ei oikein voi jättää maksamatta, jos vaikka muutamana päivänä sattuisikin tulemaan työkeikkaa ja ihan vaikka kaupassakin olisi kiva joskus työajan ulkopuolellakin käydä.

        • Sanna sanoo:

          Hei vaan Kake,

          Hyvä tarkennus, näinpä juuri, että autoedun kanssa etuus jäisi saamatta.

          Kuten todettu, tässä uusimmassa ohjeistuksessa luontoisetuja ei lasketa palkkaan, ja olet oikeassa, ettei sillä osteta ruokaa, vaikka se ikäänkuin tuloksi katsotaankin. Palaathan sitten kertomaan, miten päätöksen kanssa kävi? Nämä ovat hankalia asioita, sillä jos viranomaisella itsellään ei ole selkeää vastausta, sitä ei voi olla meillä muillakaan 🙁

          Sanna

          • Kake sanoo:

            Hei,
            Kelasta soitettiin ja kyseltiin tuloja, mutta soittajakaan ei osannut kertoa miten yrittäjätulo lasketaan. Päätöksessä eivät sitten lopulta ottaneet huomioon autoetua tulona, joten myönsivät tuen.

          • Sanna sanoo:

            Hei,

            Kiitos, että palasit kertomaan miten kävi. Yrittäjätulo vaikuttaisi olevan hankala asia monen muunkin toimijan näkökulmasta, Kela ei liene ainoa. Kuulemani mukaan esim. elatusmaksuasioissa ja myös yrittäjän henk.kohtaista lainaa hakiessa yrittäjätuloa tulkitaan milloin mitenkin, ja myös yritysmuodosta riippuen eri tavoin.

            Oikein hyvä, että sait tuen! Pidän tämä mielessä ”ennakkotapauksena”, jos joku muukin sattuu tätä kysymään.

            Aurinkoista syksyä toivottaen,

            Sanna

  • Duunari sanoo:

    Moi Sanna,
    Olen yksityisellä töissä ja olisi tarkoitus jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja jäädä nykyiselle työnantajalle töihin 3 päivää viikossa. Jatkossa saisin nykyiseltä työnantajalta palkkaa maksimin mitä saan tienata ja osatyökyvyttömyyseläkkettä eli en saisi tienata enempää. Kun tuota sinun kirjoitusta luin, niin tuli mieleen, että jos perustan OY:n, niin voinko olla nostamatta ”palkkaa” ja maksaa itselleni päivärahaa, km-korvauksia ja osinkoja? Mietin vain, että tuossa tapauksessa ei tulisi verotettavaa tuloa ja työeläkelaitokselle se olisi hyväksyttävää?

    • Sanna sanoo:

      Hei Duunari,

      Kiitos kysymyksestäsi. Osatyökyvyttömyyseläke on siitä hankala, että kun sinulle on määritetty ansioraja, sitä ei kannata ylittää. Jos ansioraja ylitetään, on mahdollista, että eläkettäsi peritään takaisin ja/tai työkykysi arvioidaan uudelleen, jos katsotaan, että voitkin työskennellä enemmän kuin alunperin on arvioitu. Eli on mahdollisuus menettää osatyökyvyttömyyseläke.

      Yrittäjillä osatyökyvyttömyyseläkkeen tulo perustuu yrittäjän ilmoittamaan yel-työtuloon (eikä nostettuun tuloon, kuten palkka, päiväraha, km-korvaukset tai osinko). Yel-työtulo ei saa olla ansiotulorajaa korkeampi. Eli tässä sinun tapauksessasi et saa tienata yhtään yritystoiminnasta, koska tulorajasi täyttyy jo palkkatyöstäsi; mikäli haluat säilyttää osatyökyvyttömyyseläkkeesi tason, et käytännössä voi pyörittää yritystä.

      Varmistin asian tänään soittamalla Työeläkelaitos Ilmariseen eli tieto on ajantasainen. Kannattaa toki olla myös itse yhteydessä omaan työeläkelaitokseesi, jotta osaavat neuvoa sinua parhaiten.

      Ystävällisin terveisin,

      Sanna

  • Yrittelijä sanoo:

    Hei
    Olen yksityisellä töissä, mutta minulla on myös pieni yritys, osakeyhtiö. Olen siis päätoimisesti työssäkäyvä, mutta myös osa-aika yrittäjä. Lähinnä viikonloppuisin. Onko mahdollista / sallittua hankkia yritykselle autoa ja sitten maksaa palkkana yrityksestä pelkästään autoetua, esimerkiksi 600€kk. Näin ollen tuloraja jäisi alle YEL – rajan, eikä YEL vakuutusta tarvittaisi, vai tarvittaisiinko?.
    Kiitos vastauksesta. 🙂

    • Sanna sanoo:

      Hei Yrittelijä!

      Mukavaa, että löysit blogini pariin. Soitin kysymyksesi tiimoilta Ilmariseen ja varmistin asian. Vastaus on tämä:
      – Yel tulee ottaa silloin, kun yrittäjän TYÖN ARVO ylittää minimirajan (n. 8000€ v. 2020) eli jos maksaisit toiselle taholle kyseisen työn tekemisestä tuon summan yli vuositasolla, YEL tulee ottaa.
      – Mutta koska Eläketurvakeskus valvoo vain saatua yrittäjätuloa ja tuolla autoedun määrällä yelin minimiraja ei ylity, on mahdollista, että nostat osakeyhtiöstäsi vain autoetua, eikä sinun siinä mielessä tarvitse ottaa yel-vakuutusta.

      Kokopäiväiselle yrittäjälle en tällaista suosittelisi, mutta sivutoimisena ymmärrän näkökulmasi hyvin, koska olisit tuplavakuututettu (tyel + yel). Eli vastaus on Ilmarisen vastauksen perusteella: Kyllä voit menetellä nääin, eikä yeliä tarvita.

      Menestystä yritystoimintaan!

      Sanna

  • Cotton sanoo:

    Hei,
    ymmärsinö oikein @Duunarin tapuksesta jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja saat nykyiseltä työnantajalta ” täyden ” palkan joka on määritelty ansaintarajassa ja sen jälkeen tekisit samalle työnantajalle töitä oman oy:n muodossa niin voisit tehdä , laskuttaa tuon 8keur/ vuosi ja tämä ei vaikuttaisi osatyökyvyttömyys eläkkeeseen, koska yel työtuloa ei kertyisi?

Kommentoi