Skip to main content

Päivitetty 10.10.2022

Miksi kannattaa ryhtyä yrittäjäksi?

Parasta yrittäjyydessä on vapaus. Yrittäjä on oman itsensä pomo, joten yrittäjä voi valita työaikansa ja toimintatapansa. Yrittäjä tekee töitä itselleen, jolloin hän pystyy vaikuttamaan tulotasoonsa ja voi valita kenen kanssa työskentelee. Yrittäjän työnkuva on monipuolinen ja mielekäs, jopa palkitseva. Ei ole kuitenkaan olemassa vapautta ilman vastuuta. Kerron tässä kirjoituksessa mikä on parasta yrittäjyydessä:

  • Yrittäjä on oman itsensä pomo
  • Yrittäjällä on vapaus valita omat työajat
  • Yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa tulotasoon
  • yrittäjän työnkuva on monipuolinen
  • Yrittäjällä on mahdollisuus tehdä sitä mistä tykkää
  • Yrittäjyyteen liittyy palkitsevuus ja onnistumisen ilo
  • Yrittäjä voi valita kenen kanssa työskentelee
  • Yrittäjä saa tehdä asiat omalla tavallaan

Pyrin tuomaan Mites bisnekset-blogissani esille yrittäjyysvinkkien ja yrittäjyystiedon lisäksi yrittäjyyden todellista arkea hehkuttamatta yrittäjyyttä liiaksi tai antamatta yrittäjyydestä liian ruusuista kuvaa. Yrittäjyydessä on kuitenkin paljon hyviä puolia, jotka jäävät harmillisen usein arkisen narinan ja valituksen varjoon – yrittäjät kun ovat mestareita tekemään itsestään marttyyreita. Moni ylpeilee sillä, miten vähän on pitänyt lomia, saati sairauslomia ja samalla he tulevat mainostaneeksi yrittäjyyttä alana, joka on luotaantyöntävä. Suurin osa yrittäjistä ei kuitenkaan selvitysten mukaan vaihtaisi yrittäjyydestä takaisin palkkatyöhön, joten jotain erityistä viehätystä yrittäjyydessä on.

Tatuointialan yrittäjä tekee itselleen mieluista työtä.

Yritys menestyy tutkitusti paremmin silloin, kun vetovoimatekijät yrittäjyyttä kohtaan ovat työntötekijöitä (esim. työttömyys) suuremmat. Kun yrittäjä haluaa aidosti toimia yrittäjänä, se näkyy ulospäin ja kantaa todennäköisemmin hedelmää myös taloudellisesti. Kääntöpuolena työn ja vapaa-ajan rajat heikkenevät ja paine myymisestä ja asiakkaiden riittävyydestä on suuri. Yrittäjyys koukuttaa niin henkisesti kuin taloudellisesti. Lue lisää kirjoituksestani työn imu vai pakkomielle.

Yrittäjä on oman itsensä pomo

Olen kouluttanut yrittäjiä 20 vuotta. Ehdottomasti yleisin motiivi yrittäjäksi ryhtymiseen on kuulemani mukaan se, että yrittäjä saa päättää itse tekemisistään. Tähän liittyy vapaus ja se, että saa tehdä työtä itselleen.

Monella yrittäjäksi ryhtyvillä on työntötekijöitä palkkatyöstään:

  • Huonoa johtamista
  • Turhautumista siihen, ettei työssä huomioida kehittämisehdotuksia.
  • Omat kyvyt eivät pääse palkkatyössä oikeuksiinsa
  • Jatkuvasti lisääntyvä työn määrä ja paine
  • Kokemus siitä, että joutuu tekemään työt (usein kiireen vuoksi) huonommin kuin haluaisi – tästä kärsivät erityisesti asiakkaat, joita tuleva yrittäjä haluaisi palvella hyvin
  • Kokemus siitä, että työpaikalla resurssit hukataan vääriin asioihin
  • Omat ja työnantajan arvot ja ideologia eivät ole yhteneväiset

Pitkän palkkatyöuran tehneet yritystä suunnittelevat puhuvat rivien välissä vapaudesta. Mielessä voi olla työtaakan keventäminen, työhön liittyvän matkustamisen vähentäminen, vuorotyöstä luopuminen, halu keskittyä omaan ydintehtävään tai halu tehdä sitä mistä oikeasti tykkää. Usein luovat asiat vetävät puoleensa, oli kyse kirjoittamisesta tai jostakin käsillä tehtävästä tekemisestä. ”Jos rahasta ei tarvitsi välittää, veistelisin mieluiten puulautasia autotallissa” tai ”Voi kun voisi vetäytyä Espanjan lämpöön kirjoittamaan kirjoja”.

Se, että saa olla oman itsensä pomo, ei tarkoita välttämättä sitä, että yrittäjän olisi erityisen vaikeaa toimia johdettavana tai yrittäjiltä puuttuisi alaistaidot, vaan pikemminkin sitä, että yrittäjä on usein kehittäjäluonne, jonka arvoja vastaan sotii tehoton toiminta. Yrittäjät saattavat kokea tekevänsä asiat paremmin ja tuloksellisemmin, kun saavat itse päättää miten asiat hoidetaan. Huonompaa työn laatua tekevä tai löyhemmällä työmoraalilla varustettu työpari saatetaan kokea taakaksi. Esihenkilön tulisikin osata johtaa yrittäjämäisiä johdettaviaan antamalla heille sopivasti vapautta ja vastuuta. Toisaalta yrittäjiä on monenlaisia, ja osalle selkeä työnkuva, varmuus ja raamit ovat turvallisin tapa työskennellä. Asioita ei voi yleistää liiaksi.

Itsensä johtamisen taitojen tulisi olla yrittäjällä erityisen vahvat. Liian moni yrittäjä ajattelee valtaisan työmäärän tai taloudellisen kituuttamisen kuuluvan normaalina osana yrittäjyyden arkeen. Asiahan ei ole näin, vaan itsensä johtamisen taidot auttavat luotsaamaan niin yrityksestä kuin yrittäjästä menestyviä ja hyvinvoivia. Menestymisellä en tarkoita euromääräisiä tuottoja, vaan sitä, että yrittäjyys antaa yrittäjälleen riittävästi hyvinvointia. Hyvinvointi voi olla henkistä tai materiaalista. Ei riitä, että on nimellisesti oman yrityksen omistaja tai johtaja. On oltava myös oman toimintansa johtaja. Tämä on vapauden kääntöpuoli.

Mies on irtisanoutunut töistä ja kantaa laatikossa tavaransa pois toimistolta.

Yrityksen perustajat kertovat yrittäjäkoulutuksissani, että ovat ottaneet jopa vuosikausien ajan työpaikallaan esille kehittämiskohtia. Moni asia voitaisiin tehdä paremmin ja tehokkaammin, mutta kukaan ei kuuntele. Tätä kuvataan ”pään hakkaamisena seinään”. Jossakin vaiheessa työntekijä kyllästyy ja irtisanoutuu. Toisinaan ratkaisu voi olla työpaikan vaihtaminen, mutta joskus se johtaa ojasta allikkoon. Yleinen neuvo työmarkkinoilla onkin, että samanlaisesta työtehtävästä ei kannata vaihtaa samanlaiseen työtehtävään. Joskus ratkaisu voi olla oman yrityksen perustaminen. Me, myself and I – meitä yksinyrittäjiä, johon joukkoon itsekin kuulun, on Suomessa noin 200 000 ja lisäksi kevytyrittäjät ja freelancerit. Yksinyrittäjyydessä on se hyvä puoli, ettei tarvitse vastata kenenkään muun tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Kun tekee parastaan, tulee aina priimaa. Kääntöpuoliakin toki löytyy. Työpari olisi yksinyrittäjälle todella usein tarpeellinen.

Vapaus valita omat työajat

Yrittäjän ei tarvitse noudattaa oman työnsä osalta työaikalain tai työehtosopimuksen mukaisia työaikoja; ei vuorokauden aikoja, viikonpäiviä, eikä loma-aikoja. Eli yrittäjällä on vapaus tehdä työnsä milloin haluaa – ja myös missä haluaa. Vaikka omistaja-yrittäjän yläpuolella ei olisikaan johtajaa eli yrittäjä olisi oman itsensä pomo, on muistettava, että yrittäjän pomo on asiakas.

Asiakas, päämies tai toimeksiantaja on useimmiten se, joka ostokäyttäytymisellään määrää, milloin yrittäjän on tehtävä työtä:

  • Jos yrittäjä toimii toimialalla, jossa asiakkaan on päästävä säännöllisesti palvelun pariin, on hänelle pystyttävä tarjoamaan tämän mahdollisuus – muutoin asiakas ei saa tarpeitaan täytettyä ja kääntyy pois. Näin esimerkiksi parturi-kampaamossa.
  • Jos yrittäjä toimii toimialalla, jossa ostamisen aikajänne on nopea tai suorastaan päivystysluonteinen, on yrittäjän pystyttävä tarttumaan tilaukseen saman tien – muutoin asiakas kääntyy pois. Näin esimerkiksi auton hinauspalvelussa.
  • Jos yrittäjä toimii toimialalla, jossa vuoden aika määrittää toiminnan mahdollistumisen, on yrittäjän toimittava sään mukaisesti. Sellaista yrittäjää taida ollakaan, joka voisi vaikuttaa säähän? Näin esimerkiksi alkutuotannossa tai vaikkapa rakentamisessa, jossa kaikkea ei voi tehdä pakkasella. Toisaalta lumitöitä ei voi lykätä kesäajalle.

On lukuisia esimerkkejä lukuisilta toimialoilta tilanteista, joissa asiakas määrää milloin yrittäjän tulee tehdä työnsä. Mutta yrittäjällä on useimmiten mahdollisuus vaikuttaa edes hieman kalenteriinsa. Parturi-kampaaja voi laittaa puolikkaan tai jopa kokonaisen päivän varauskalenteristaan kiinni – tällöinhän siihen ei voi varata aikoja. Jos tutut asiakkaat kyselevät ilta- ja viikonloppuaikoja ”tiskin alta”, on yrittäjän itsensä johtamisen taidoista kiinni, miten hövelisti menee niitä lupailemaan. Asiakkaita voi myös opettaa ostamaan tietyllä tavalla, kuten varaamaan uusi aika jo käynnin yhteydessä, jolloin voidaan turvata tälle sopivan ajan saaminen. Pienen kivijalkaliikkeen yrittäjä voi pyrkiä opettamaan asiakkaitaan siihen, että lauantaisin liike suljetaan aikaisemmin, mutta ei hätää, sillä verkkokauppa palvelee 24/7!

On koko liuta toimialoja, joissa yrittäjä on täysin kiinni yritystoiminnassaan, kuten kuljetusliike, jossa yrittäjä tekee alihankintaa. Päämies määrittää milloin ajetaan ja minne ajetaan. Tällöin yrittäjän on pyrittävä sopimaan säännölliset loma-ajat yhdessä päämiehen kanssa hyvissä ajoin. On kuitenkin myös päämiehen etu, että alihankkija jaksaa ja pystyy tekemään työnsä – erityisesti alalla, jossa tulijoita ei ole yhtä paljon kuin tarvetta olisi. Tämä antaa (toivottavasti) alihankkijalle hieman neuvotteluetua ja jouston mahdollisuuksia.

Yrittäjällä on ainakin teoriassa vapaus sopia työajoistaan. Mutta tosiasia on usein se, että koska jokaisella toimialalla on kilpailua ja yrittäjää vaivaa usein pelko siitä, saako riittävästi asiakkaita ja tuloja, paine ajaa yrittäjän tekemään määrällisesti paljon työtä. Koska rahaa ei tule silloin kun yrittäjä lomailee, saattaa vapaiden pitäminen olla taloudellisestikin mahdotonta. Tällöin ongelma löytyy hinnoittelusta, myyntitaidoista tai yrittäjän oman ylivertaisen kilpailuedun puuttumisesta. Syynä liialliselle työn määrälle voi olla myös korkea työmoraali: ei-sanan sanominen maksavalle asiakkaalleon haasteellista. Vaikka yrittäjä olisi etukäteen kirjannut kalenteriin vapaapäivät, maksava asiakas saattaa ohittaa ne tärkeysjärjestyksessä. Ja vaikka yrittäjä onnistuisikin pysyttelemään poissa työnteosta, häntä saattaa vaivata outo levottomuus ja huono omatunto – kiire takaisin töihin. Lue lisää yrittäjän lomailusta kirjoituksestani onko yrittäjillä lomaa.

Nainen työskentelee mietteliäänä kannettavan tietokoneen äärellä.

On mielenkiintoinen ilmiö, että paineisesta palkkatyöstä halutaan downsiftata yrittäjiksi ja yrittäjät puolestaan saattavat muistella miten helpolla pääsikään aikoinaan palkkatyössä. Molemmissa, niin palkkatyössä kuin yrittäjänä voi uupua, mutta molemmissa voi myös voida hyvin. Itsensä johtamisen taidot korostuvat yrittäjänä. Koska yrittäjän työstä puuttuvat raamit ja rakenteet, on ne pystyttävä luomaan itse. Yrittäjyystaidoilla on valtava merkitys siinä, miten mielekästä yrittäjyydestä tulee. Kun hinta on oikea ja asiakkaita on riittävästi, yrittäjyys voi olla erittäin mielekästä! Näitä taitoja antaa yrittäjäkoulutus.

Mahdollisuus vaikuttaa tulotasoon

Yrittäjän ei tarvitse noudattaa työehtosopimuksia omien tulojensa osalta. Yrittäjä on käytännössä useimmiten ns. tulospalkalla. Suomalaisen palkkatyön normi on TES:n tunti- tai kuukausipalkka. Toimialasta riippuen jouston varaa on lähinnä henkilön osaamisen tasoon perustuen, mutta moni palkkatyötä tekevä kokee, ettei saa riittävän suurta korvausta suhteessa antamaansa työpanokseen. TES:n palkkatasot ovat minimipalkkoja, mutta etenkään julkisella sektorilla työnantajilla ei välttämättä ole mahdollisuutta käyttää palkkausta sitouttamisen tai motivoinnin keinona.

Toiminimiyrityksessä yrittäjän tulo on käytännössä yhtä kuin yrityksen tulos eli paljonko yritykselle jää rahaa tai omaisuutta laskujen ja velkojen maksamisen jälkeen. Osakeyhtiöstä yrittäjä voi nostaa sen suuruista palkkaa kuin haluaa, kunhan ei pumppaa yhtiötään tyhjäksi. Osakeyhtiöstä voi olla mahdollista nostaa myös osinkotuloa. Osakkaalla on mahdollisuus erilaisiin tulon nostamisen tapoihin, toisin kuin palkkatyössä.

Eri tulomuotojen lisäksi yrittäjällä voi olla mahdollisuus vaikuttaa tulon määrään. Palkkatyössä lähinnä urakka- tai provisiopalkkaiset työntekijät voivat näin tehdä. Joissakin töissä voi olla mahdollisuus tulospalkkioonkin. Mutta yrittäjä on useimmiten totaalisesti tulospalkalla! Ellei yritystoiminta ole kannattavaa, ei ole palkkaa mitä nostaa. Ja jos yritystoiminta on hyvinkin kannattavaa, voi yrittäjä päästä (koulutus- tai työtaustasta huolimatta) merkittävillekin ansioille.

On aloja, joissa katteet ovat maltilliset, kuten esimerkiksi kotisiivous. Toisaalta aloilla, joissa taksat vaikuttavat olevan suuria, kuten konsultointi, taustatyö saattaa viedä niin paljon aikaa, ettei tuntipalkka ole lopulta juuri suurempi. Työn määrä voi olla yhtä suuri, mutta laskutettavia työtunteja on vähemmän, joten tunti- tai päivätaksa näyttää  korkeammalta. Tuskin kukaan yritystoiminnan tyhjästä aloittanut pääsee heti edes palkkatyön ansiotulotasoon (sopimusyrittäjyydessä, esim. kuljetusalalla, tämä on mahdollista).

Mutta toisin kuin palkkatyössä, yrittäjänä on myös mahdollisuus vaurastumiseen, mikäli asiat saa rullaamaan.  Ei ole mitenkään tavatonta, että esimerkiksi taitava konsulttiyrittäjä pääsee kuusinumeroiseen tulotasoon. Tai sosiaali- ja terveysalan yrittäjä perustaa asumisyksikön, jonka myy suuremmalle sote-alan toimijalle. Tai IT-alan yrityksestä tulee menestystarina.

Suomessa on vaikeaa vaurastua ansiotulojen avulla progressiivisen verotuksen vuoksi. Lottovoiton tai perinnön lisäksi yksi mahdollisuus vaurastumiseen on oman yritystoiminnan myyminen, jota pidän näistä kolmesta vaurastumisen tavoista realistisimpana. Mutta vaurastuminen exitin avulla edellyttää yleensä:

  • jäätävää määrää työtä
  • kasvukykyä, johon liittyy halu kasvaa, riskinotto (rahoituksen ottaminen, rekrytoinnit..) ja ymmärrys siitä, että ollaan tekemässä liiketoimintaa, eikä olla ammatinharjoittajia
  • otollista markkinatilannetta

Ja monia muita asioita, joita yrityksensä isolla rahalla myyvän on pystyttävä ottamaan haltuun. Yksinyrittäjän liiketoimintaa ei voi myydä kuin korkeintaan työvälineiden arvolla, koska yritys on sama asia kuin yrittäjä itse. Osaaminen on tällöin yrittäjän pään sisällä, eikä tätä uniikkia osaamista voi kukaan toinen korvata. Jos yrittäjä haluaa tienata myymällä yrityksensä, on yrityksen tuotettava tavalla, jossa yrittäjä voidaan ulkoistaa kuviosta pois. Yhden miehen asennusfirmassa tai kauneushoitolassa tämä ei ole mahdollista.

Kampaaja leikkaa asiakkaan hiuksia.

Markkinat määrittävät hintatason. Erikoistuminen on asia, joka auttaa pääsemään hintatason kärkeen. Jos parturi-kampaaja erikoistuisi esimerkiksi vain värjättyjen hiusten vauriokorjauksiin, hänellä voisi olla mahdollisuus laskuttaa enemmän kuin kanssakilpailijoillaan. Joku toinen kampaaja (tai asiakas itse) on pilannut asiakkaan hiukset. Tästä syystä asiakas on pettynyt, vihainen ja valmis maksamaan lähes mitä vain, jotta saa kutrit kuntoon. Luonnollisesti yrittäjällä on oltava niin hyvä osaaminen, että erikoistuminen on mahdollista. Näen erikoistumisen mahdollisuutena alalla kuin alalla ja tämä voi olla tie yksinyrittäjän parempiin ansioihin. Lue lisää kirjoituksestani ylivertainen kilpailuetu.

Monipuoliset työtehtävät

Mitä suurempi organisaatio, sitä kapea-alaisempia työtehtäviä työntekijöillä vaikuttaisi olevan. Henkilön työtehtävänä saattaa olla esimerkiksi vain ja ainoastaan tietynlaisten laskujen tiliöinti tai pelkästään yhden tuotteen pakkaaminen. Hyviäkin puolia tällaisessa työssä on; työt harvoin seuraavat kotiin, eikä tarvitse ottaa murheita työnkuvan jatkuvasta muutoksesta. Osa näistä ammattilaisista alkaa kaipaamaan haasteita ja kokee yksitoikkoisen työn puuduttavaksi. Omat kyvyt jäävät hyödyntämättä. Jos työyhteisö on mukava, yksitoikkoisuutta ja haasteettomuutta saattaa jaksaa jopa vuosikausia (”työ on vain työtä ja saahan tästä leivän pöytään”), mutta jos työssä jaksaminen alkaa tuntua vaikealta, lähtemisen kynnys kasvaa ja oma yritys alkaa pyöriä ajatuksissa.

Yksinyrittäjäksi lähtevä saakin tehdä monipuolisesti erilaisia tehtäviä, nimittäin työnkuvana on aivan KAIKKI: suunnittelu, toteutus, myynti ja markkinointi, talousasiat, tuotanto, henkilöstöasiat, logistiikan järjestäminen jne. Moni kuvaakin yrittäjyyden ensimmäisiä vuosia työelämänsä opettavaisemmaksi ajanjaksoksi. Maailmankuva avartuu, kun huomaa, miten moni asia nivoutuu toisiinsa eli yrittäjän oppii ymmärtämään yksittäisten asioiden vaikutuksen kokonaisuuteen. Pienilläkin ratkaisuilla voi olla kauaskantoinen merkitys. Yrittäjät kokevat tutkitusti vahvaa minäpystyvyyttä.

Kiireinen yrittäjä työskentelee ja syö autossa.

Yrittäjällä on monta eri roolia: asiakaspalvelija, talousvastaava, myyjä ja markkinoija, tuotannon työntekijä, johtaja ja IT-tyyppi. On useimmiten järkevää ostaa osa palveluista niihin keskittyneiltä yrityksiltä kahdesta syystä: a) yrittäjä ei osaa tehdä kaikkea ja b) ellei yrittäjällä jää aikaa tuottavan työn tekemiseen, saati toiminnan kehittämiseen, ei yrityksellä ole menestymisen, saati kasvun mahdollisuuksia. Tyypillistä on ulkoistaa kirjanpito, mainostoimistopalvelut, siivous ja logistiikka. Mutta yllättävän monen muunkin palvelun voi ulkoistaa ja virtuaaliassarit palvelevat miltei asiassa kuin asiassa!

Mahdollisuus tehdä sitä mistä tykkää

Puuduttavaa palkkatyötä (liian) kauan tehneet haaveilevat usein yrityksestä, joka olisi oman näköinen. Oma yritys mahdollistaa oman ammattialan toiminnan jatkamisen omalla toimintatavallaan. Itsekin toimin yrittäjänä alalla, jota olen tehnyt vuosikausia palkkatyössä ennen yrittäjyyttä. Kyllästyin aikoinaan palkkatyössä siihen, ettei minulla ollut mahdollisuutta tehdä sitä, miksi minut oli kyseiseen organisaatioon palkattu. Tämä joutui lukuisista palavereista, kehittämistiimeistä ja monista muista aikasyöpöistä, jotka tekevät ihmisestä kiireisen, mutta tulokset jäävät heikoiksi. En päässyt toteuttamaan osaamistani. Yrittäjänä teen sitä mitä osaan ja mitä haluan tehdä ilman jatkuvia aikasyöppöjä. Kaikesta ikävästä yrittäjänä ei silti pääse eroon. Yleensä toimialan ikävät puolet ovat samat oli yrittäjä tai ei.

Olen saanut kunnian tutustua tuhansiin yrittäjiin. Ne yrittäjät, joilla on paloa omaan tekemiseensä, ovat jääneet mieleen ja myös inspiroivat muita. Parhaimmillaan yritys on väline toteuttaa työnä juuri sitä, mikä on itselle tärkeä ja omien arvojen mukaista. Työn tekeminen on tärkeä ja pitkäaikainen osa ihmisen elämänkaarta. Yrittäjäksi ryhtyminen voi olla mahdollisuus oman työnkuvan muuttamiseen sellaiseksi, että se sisältää enemmän itselle mieluista tekemistä.

Yrittäjän mieli pysyy virkeänä. Yrittäjyys on laitostumisen vastakohta, sillä menestyvä yrittäjyys edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Ei ole olemassa sellaista toimialaa, jossa ei tarvitsisi seurata toimintaympäristön muutoksia. Parhaiten menestyvät sellaiset yritykset, joiden liiketoimintaa on pystytty muokkaamaan ympäristön muutosten mukana, ja mielellään jopa muutoksia ennakoiden. Yrittäjälle jatkuvat haasteet ja uuden oppiminen ovat arkipäivää. Yrittäjyys sopiikin erinomaisesti vaihtelua kaipaaville persoonille. Yrittäjänä ei pääse tylsistymään!

Yrityksiä ja toimialoja on monenlaisia, ja osassa toiminta on vakaampaa ja ennustettavampaa. Joitakin yrityksiä sitoo laki tai pitkät hankintasopimukset. Toiset yritykset toimivat hyvinkin lyhyellä aikajänteellä ja ennustettavuus on heikkoa. Esimerkiksi start up-yrityksissä ja kasvavissa yrityksissä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, samoin positiivisia kehittämishaasteita.

Yrittäjän on muistettava, ettei yritys koskaan toimi tyhjiössä ilman verkostoja ja asiakkaita. Vaikka yrittäjän oma sielunmaisema ei muuttuisi, ympäristö muuttuu. Muutokset voivat koskea teknisiä innovaatioita, lakimuutoksia, kilpailutuksia tai ihan vain kuluttajien käytöksen muuttumista. Markkinatilanteeseen vaikuttavat monet asiat, eikä uusia innokkaita kilpailijoita voi väheksyä. Jos palkkatyössä joutui tekemään puutuneena samaa työtehtävää päivästä toiseen, yrittäjänä tilanne on toinen. Osaamisensa saa käyttöön monipuolisemmin ja uutta oppii päivittäin.

Hymyilevä yrittäjä tekee muistiinpanoja ulkona.

Vierivä kivi ei sammaloidu! Yrittäjän kannattaa rakentaa itselleen sellainen kehittymismetodien työkalupakki, että jatkuva oppiminen on mahdollista yrittäjän arjessa. Kannattaa lukea vähintään oman maakuntansa lehti joka aamu aamukahvin kera, tilata keskeiset uutiskirjeet omalta toimialalta, Suomen yrittäjistä ja Verohallinnolta ja silmäillä ne heti niiden saavuttua. Lyhyitä webinaareja toteuttavat monet tahot ja osallistuminen verkossa on mahdollista. Yrittäjille suunnatut tutkintokoulutukset ovat monimuotoisia ja sitovat aikaa yleensä päivän kuukaudessa. Omaan yritykseen ei kannata sulkeutua pakertamaan – tai maailma ajaa yrityksestä ja yrittäjästä ohi.

Palkitsevuus ja onnistumisen ilo

Onnistumisen ilo on moninkertainen yksinyrittäjänä verrattuna palkkatyöhön, koska yrittäjänä on tehnyt itse kaiken: hankkinut asiakkaan, myynyt, tuottanut palvelun/tuotteen, toimittanut sen, hinnoitellut, kirjoittanut laskun ja saanut kaikesta tästä asiakkaalta kiitosta. Yrittäjyys on asiakkaan ongelmien ratkaisemista, joten asiakkaan tyytyväisyys tuo valtavan onnistumisen tunteen. Etenkin yrittäjyyden alkutaipaleella saadut ensimmäiset tilaukset ja eurot tuottavat euforisen onnentunteen. Liekö tämä sama tunne sitten se, joka saa jatkamaan yritystoimintaa ja jaksamaan heikompienkin ajanjaksojen yli?

Palkitsevuuteen liittyy läheisesti ylpeys omasta työstä ja yrityksestä. Erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa ammatti-identiteetti on usein yrittäjäidentiteettiä vahvempi, mutta muutaman vuoden kuluttua yrittäjyys nostaa entistäkin vahvemmin päätään. Sitä oppii esittäytymään yrittäjänä, kirjaamaan lomakkeisiin ammatikseen yrittäjä ja hakeutumaan toisten yrittäjien pariin. Itsensä työllistäminen on yksi hienoimmista ammateista, ellei jopa kaikkein hienoin! Lue lisää yrittäjän ammatti-identiteetistä kirjoituksestani enemmän kuin ammatti.

Elämä on täynnä pieniä voittoja, jotka tuntuvat paljon makeammilta kuin palkkatyössä. Tein myyntityötä niin palkkatöissä kuin yrittäjänä, mutta väitän tekeväni myyntityötä suuremmalla intohimolla oman yritykseni kautta. Pienetkin voitot ovat ilahduttavia! Elämä on tosin myös täynnä pieniä tappioita ja pienetkin tappiot kirvelevät. Yrittäjän on syytä erottaa se, mikä on omaa itseä ja mikä liiketoimintaa – ne ovat kaksi eri asiaa.

Voi valita kenen kanssa työskentelee

Yksikään yritys ei voi toimia tyhjiössä, vaan ympärille tarvitaan muita toimijoita. Yrittäjänä pääsee parhaimmillaan tutustumaan lukuisiin eri toimijoihin eri toimialoilta, tuntemaan erilaisia ihmisiä ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. On opettavaista saada tuntea monenlaisia ihmisiä ja organisaatioita.

Yrittäjiä yhdistää hienolla tavalla samanhenkisyys, oli toimiala mikä tahansa. Yrittäjyys on melkein kuin heimo. Jos ei ole aiemmin kokenut kuuluvansa mihinkään porukkaan, yrittäjänä se suorastaan kuuluu asiaan. Yksinyrittäminen on yksinäistä, mutta kun hakeutuu yrittäjien verkostoihin pääsee mukaan porukoihin, joissa on mainio vire ja hyvä meininki. Lue lisää vinkkejä miten yksinyrittäjä voi verkostoitua kirjoituksestani lonely rider-yksinyrittäjä.

Yrittäjä tarvitsee ympärilleen monia eri toimijoita, joista puhutaan sidosryhminä ja verkostoina. Näitä ovat esimerkiksi tilitoimisto, mainostoimisto, Verohallinto, vakuutusyhtiö, pankki, mutta myös kuljetusliikkeet, kiinteistönhoito, vartiointi, henkilöstönvuokraus, raaka-aineen toimittajat, maahantuojat, tukkurit jne. toimialasta riippuen.

Itse näen yhtenä parhaana piirteenä yrittäjyydessä sen, että voin valita oman tiimini. Työyhteisössä ei pääse valitsemaan esihenkilöään tai kollegoitaan. Yrittäjänä valinta on mahdollinen. Huonojen asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa ei tarvitse toimia. Virhevalintoja tekee joskus jokainen. Mutta kun osoittautuu, että vastapuoli toimii kierosti, ei hoida vastuutaan kuten pitäisi tai ei toimi samojen arvojen mukaisesti, yhteistyötä ei kannata, eikä pidä jatkaa. Joskus yrittäjät selvittelevät välejään sovittelun tai käräjien kautta ja sopimuksen sitovuus kismittää. Myös osakkaat tai yrittäjäkumppanit saattavat ajautua ristiriitoihin. Tällöin kannattaa ottaa heti ulkopuolinen ammattilainen selvittelyavuksi. Tilanne kun saattaa halvaannuttaa koko yritystoiminnan.

Toinen erittäin hyvä piirre yrittäjyydessä on se, että yrittäjä voi valita asiakkaansa. Kuten edellä kirjoitin, asiakas tai päämies on useimmiten se, joka määrittää työn tekemistä hyvinkin pitkälti. Mutta silti yrittäjä voi esimerkiksi erikoistumisellaan ohjata asiakasvalintaa. Kun markkinointiviesti on kirkas, myyntityötä tehdään vain tietyille asiakkaille, tuotteet ja hintataso määritetään vain tätä asiakasta palvelevaksi, se ohjaa luontaisesti yrityksen pariin tietynlaisia asiakkaita. Tämäkin on taito, jonka yrittäjä voi oppia. Usein polku onkin se, että ensin vastaanotetaan ja palvellaan kaikki mahdolliset asiakkaat. Kun yrittäjä alkaa oppia kokemuksen kautta, ketä kannattaa palvella ja ketä ei, erikoistuminen alkaa vasta tämän jälkeen.

Yrittäjä puhuu puhelimessa tarjouksesta.

Todellisuudessa hyvin harva yrittäjä voi noin vain valita asiakkaansa. Kaikki on palveltava tavalla tai toisella, sillä uhkana olisi vähintään maineenmenetys. Palvella voin kuitenkin monella tapaa, kuten ohjaamalla hankalia asiakkaita kääntymään kilpailijan puoleen. Jotkut yrittäjät myös ”hinnoittelevat itsensä ulos” ei toivotun asiakkaan kohdalla. Ajatuksena on se, että asiakas kauhistuu hintaa, ja kääntyy pois. Tai jos asiakas tarttuu tarjoukseen, se ei haittaa, koska saatu laskutus korvaa vaivan ja kärsimyksen.

Saa tehdä asiat omalla tavallaan

Vielä viimeisenä asiana parasta yrittäjyydessä- kirjoituksessani on jopa keskeisin motivaattori, ikään kuin yrittäjyyden ydin: koska yrittäjä tekee työtä  itselleen, hän saa tehdä asiat kuten itse tahtoo. Tämä on itse asiassa myös yksi kriteeri, joka määrittää kuka on yrittäjä ja kuka ei. Yrittäjän määritelmä kun ei ole aina selkeä. Joskus henkilö saatetaan tulkita yrittäjäksi, vaikkei hänellä olisi y-tunnusta. Ja joskus taas y-tunnuksellisen yrittäjän tulisikin olla palkattu työntekijä. Yksi yrittäjyyttä määrittävä tekijä on se, että yrittäjällä on vapaus toteuttaa työ parhaaksi näkemällään tavalla ja lisäksi työ toteutetaan yrittäjän omilla välineillä. Työnantajuuteen taas liittyy se, että työnantaja valvoo, johtaa ja tarjoaa työn tekemisen välineet.

Yrittäjällä ei ole esihenkilöä valvomassa, vaan yrittäjyyteen liittyy vapaus toimia (lain puitteissa) arjessaan omalla tavallaan. Tämä on todella merkittävä plussa yrittäjyydessä. Jos työnantajan toimintatavat tökkivät, omia kehittämisehdotuksia ei oteta vastaan tai on eriäviä näkemyksiä esimerkiksi laadun tai jopa etiikan suhteen, oma yritys voi olla ratkaisu. Moni toteuttaakin työnsä yrittäjänä vastuullisesti, suoraselkäisesti ja tehokkaasti.

Mikä on parasta yrittäjyydestä- listaukseni toi esille asioita, joita yrittäjäkoulutuksiin osallistuvat ovat vuosien varrella kertoneet. Mikäli työ tai työyhteisö ei tunnu toimivalta, se voi aiheuttaa monenlaisia ikäviä seuraamuksia. Kaikissa töissä on huonot puolensa ja ajanjaksonsa, eikä yrittäjyyteen voi paeta toimialan ikäviä puolia. Mutta yrittäjänä toimiminen saattaa mahdollistaa asioiden toteuttamisen siten, kuin työnsä haluaisi tehdä. Parhaimmillaan yrittäjänä toimiminen mahdollistaa yrittäjän elämässä asioita, joita palkkatyö ei mahdollistaisi. En arvota yrittäjyyttä palkkatyötä paremmaksi tavaksi työn tekemiselle. Molemmissa on puolensa. On kuitenkin lukuisia yrittäjiä, jotka ovat todella tyytyväisiä tilanteeseensa, eivätkä vaihtaisi takaisin palkkatyöhön. Minä olen yksi heistä.

Kommentoi