Mitä arvot ovat?
Arvot vilahtelevat isojen organisaatioiden strategioissa ja juhlapuheissa. Mitä arvot oikeasti ovat ja miten ne vaikuttavat pienen yrityksen toimintaan? Miten pienyrittäjä tai yrittäjäksi ryhtyvä voi tunnistaa, sanoittaa ja tehdä omat arvonsa näkyviksi? Kerron tässä kirjoituksessa mitä pienen yrityksen arvot ovat ja mihin kaikkeen ne yritystoiminnassa vaikuttavat.
Jokaisella ihmisellä ja organisaatiolla on arvot. Vaikkei niitä olisi koskaan edes pohtinut, ovat ne olemassa. Jokainen päätös ja valinta juontuu arvoista. Arvot kertovat sen, mitä teet ja miksi teet asiat juuri siten. Arvoristiriita tarkoittaa sitä, että asiat joutuu tekemään toisin kuin itse haluaisi ne tehdä. Arvot ovat suhteellisen pysyviä, mutta ne jalostuvat suuntaan tai toiseen yrittäjän ja yrityksen elämänkaaren varrella. Esimerkiksi oma tai läheisen ihmisen vakava sairastuminen tai muu merkittävä murroskohta saattaa vaikuttaa arvoihin. Arvot voivat muovautua iän ja kokemusten myötä. Epäolennaisten asioiden merkitys pienenee, kun elämän peruspilarit järkkyvät.
Mitä pienen yrityksen arvot tarkoittavat?
Arvot ovat syvään rakennettuja näkemyksiä siitä, mitä asioita yrittäjä kunnioittaa, pitää tärkeänä ja nimensä mukaisesti arvostaa. Vastaavasti asiat, joita hän ei arvosta, eivät herätä kunnioitusta, eikä niihin haluta panostaa. Ihminen panostaa asioihin, joita arvostaa. Nämä asiat saavat huomion, ajan, rahan ja muut käytettävissä olevat resurssit. Jos ihminen ei voi antaa tärkeiksi kokemilleen asioille huomioitaan ja aikaansa, syntyy arvoristiriita.
Arvot ohjaavat valintoja ja vaikuttavat päätöksentekoon. Pienyrittäjällä jo liikeidean valinta ennen yrityksen perustamista on arvoihin perustuva päätös. Lähteäkö tekemään ihmisläheistä ohjaustyötä, vaikka on tiedossa, että ala on alihinnoiteltu ja kilpailtu? Vai lähteäkö rakentamaan liikeideaa, joka ei ole itselle niin mielekäs, mutta josta maksetaan paremmin? Onko yritys väline sille, että yrittäjä voi vähentää työtä ja saa vapautettua aikaa esimerkiksi iäkkäistä vanhemmistaan huolehtimiseen? Vai onko yritys väline parempaan taloudelliseen tulotasoon, joka puolestaan mahdollistaa erilaisia asioita? Ideaalitilanne olisi toki sellainen, että yrittäjän omat mielenkiinnon kohteet ja riittävä ansainta kohtaisivat. Liikeidean muotoiluun ja kannattavuuden suunnitteluun avun antaa yrittäjäkoulutus.
Myös yritystoiminnan aikana yrittäjä joutuu tekemään monia ratkaisuja, kuten kenelle palveluita ja tuotteita suunnataan ja erityisesti miten palvelut tai tuotteet tuotetaan. Asiat voi toteuttaa kovin monella tavalla: huolellisesti tai oikoen, lakia noudattaen tai noudattamatta jättäen, ympäristöä kunnioittaen tai seuraamuksia vähätellen, avoimesti tai peitellen. Nämä kaikki ovat arvovalintoja. Toisinaan pienyrittäjä haluaisi suunnata palvelunsa vähävaraisille, mutta ellei asiakkaille ole yksinkertaisesti maksukykyä, ollaan haastavassa tilanteessa. Joskus pienyrittäjä saattaakin ajautua ikään kuin vapaaehtoistoiminnan ja yritystoiminnan välimaastoon.
Arvot vaikuttavat näin ollen kaikkeen yritystoiminnassa:
- mitä yrittäjä tekee
- miten yrittäjä tekee
- mitä seuraamuksia yritystoiminnasta on yrittäjälle, yritykselle ja toimintaympäristölle nyt ja tulevaisuudessa
Mieli ry:ta siteeraten: ”Arvot näkyvät kalenterista”. Ihminen käyttää aikansa asioihin, joita arvostaa. Jos kalenterissa näkyy vain työ tai yrittäjyys, on se tärkein arvostuksen kohde. Jos aikaa on perheelle ja ystäville, se on tärkeä arvo. Jos aikaa on omalle hyvinvoinnille, levolle ja liikunnalle, se on yksi henkilön arvoista. Haasteena pienyrittäjyydestä on se, että aikaa on rajallisesti ja ajalle on monta ottajaa. Työ saattaa lohkaista liian suuren osan elämästä, ja muu tärkeä jää vähemmälle. Lue lisää kirjoituksestani ajankäytön hallinta. Onneksi pienyrittäjä voi usein hyvinkin simppeleillä toimenpiteillä järkevöittää yritystoimintaansa esimerkiksi luopumalla aikasyöpöistä, tarkistamalla hinnoittelumallinsa ja kirkastamalla tuotteensa ja palvelunsa entistäkin paremmin. Yrittäjyydestä voi ja täytyy rakentaa järkevää.
Miten arvot määritellään?
Arvojen sanoittaminen ei ole mitenkään pakollista. Hyödyllistä toki, mutta ei pakollista. Yrittäjänä voi toimia ilman, että on suonut arvoille minkäänlaista ajatuksentynkää. Mikäli yrittäjä haluaa kirkastaa omia arvojaan, jotka toimivat myös yrityksen arvoina kun on kyse yksinyrittäjyydestä, kannattaa pohtia seuraavia asioita:
- Mitkä ovat tavoitteeni? Eli miksi ylipäätään haluan perustaa yrityksen tai toimin yrittäjänä? Mitä haluan yrittäjyydellä saavuttaa?
- Mikä asia on mielestäni niin tärkeä, ettei sitä voi mitata rahassa? Näitä asioita voi olla useitakin. Jos tällaisia osaa nimetä, ne kannattaa kirjata ylös ja vaalia koko yritystoiminnan ajan. Näille asioille kannattaa pitää kalenterissa aina tilaa. AINA. Se onnistuu, kun yrittäjä luopuu jostakin vähemmän merkityksellisestä.
- Miten asiat kuuluu mielestäsi tehdä? Tämä on tärkeä arvoihin liittyvä kysymys, joka määrittää toiminnan vaikutukset ja lopputuloksen. Mikä on oikea tapa toimia juuri sinulle yrittäjänä?
Meillä kaikilla on erilaiset käsitykset siitä, miten asiat kuuluu tehdä ja miten kuuluu toimia. On erilaisia poliittisia aatteita, uskontoja ja arjen valintoja. Ääripäät ottavat yhteen ja herättävät keskustelua. Myös moraalikäsitykset vaihtelevat. Se mikä on toisen mielestä epäeettistä tai epärehellistä, saattaa olla toiselle normaali toimimisen tapa. Osa yrittäjistä esimerkiksi käyttää valtavasti aikaa kuittien kanssa puljaamiseen, jotta saisi kierrettyä veroja. Tälle ei olisi minkäänlaista tarvetta, jos saman ajan ja energian käyttäisi oman yritystoiminnan kannattavuuden kehittämiseen. Aina asioista ei luisteta ilkeyttään tai pahuuttaan, vaan taustalla saattaa olla myös tietämättömyys tai pakkotilanne. Kustannussäästö saattaa pakottaa yrittäjän oikomaan. Tämäkin aiheuttaa arvoristiriitaa. Suuri kysymys kuuluukin, tuleeko ihmisestä paha, jos hän joutuu pakotettuna tekemään asioita väärin?
Arvot voi listata sanalliseen muotoon. Useimmilla organisaatioilla on valittuna kolmesta viiteen arvoa, jotka on kerrottu näkyvästi kotisivuilla ulkoisesti ja joita tuodaan esille johdon ja henkilöstön osalta sisäisesti. Arvot ovat turhaa sanahelinää, jos ne eivät toteudu arvoissa. Yrityksen johto määrittää arvot. Ellei yrityskulttuuri ja yrityksen todellinen jokapäiväinen toimintatapa tue arvojen toteutumista, tai edes niitä kohti pyrkimistä, arvot eivät ole todelliset, vaan päälle liimatut. Näkyväksi sanoitetut arvot saattavat olla kauniita sanoja, jotka on pohdittu palaverissa, koska ne kuulostavat hienoilta. Todelliset arvot nousevat esiin yrityksen arjessa.
Jos arvoja kysytään asiakkailta, yhteistyökumppaneilta tai työntekijöiltä, saadaan tietoon ne arvot, jotka ovat aidot, todelliset arvot. Yrityshän on saattanut määrittää arvokseen esimerkiksi arvon luomisen asiakkaalle. Jos asiakastyytyväisyys on heikolla tasolla, asiakasta ei arvosteta, kuunnella tai oteta mukaan, tämä arvo ei toteudu käytännössä. Arvot ovat siis niitä asioita, jotka toteutuvat todellisuudessa. Eivät tavoitteellisia kauniita sanoja.
Tyypillisiä isojen organisaatioiden arvoja ovat esimerkiksi:
- Vastuullisuus ja kestävyys
- Työntekijöistä huolehtiminen
- Kehittyminen ja kehittäminen
- Kannattavuus
- Avoimuus
- Rehellisyys ja eettisyys
Pienet yritykset eivät välttämättä ole sanoittaneet arvojaan lainkaan. Seuraava tekstini perustuu puhtaasti kokemukseeni, ei tutkittuun tietoon. Näkemykseni mukaan pienyrittäjien arvoja ovat:
- laatu, hyvä ja kunniallinen työn jälki eli se, että yrittäjä voi olla sanojensa ja tekojensa takana
- oikein tekeminen, jolloin käytetään resursseja asiakkaan kannalta oikeaan ja hyvään lopputulokseen (joka johtaa joskus ylilaadun tuottamiseen)
- asiakastyytyväisyys, jolloin aidosti haluaan auttaa asiakasta ja tehdä parhaansa
Toisinaan nämä asiat johtavat siihen, että pienyrittäjä palvelee asiakkaansa liiankin hyvin, kuten ottaa vastaan kaikki asiakkaat, vaikka olisi taloudellisesti kannattavampaa luopua pienistä aikasyöpöistä, ei raaski laskuttaa kaikista töistä tai tekee sellaistakin, jota ei tarvitsisi tehdä. Näin arvot saattavat samanaikaisesti sekä edistää, että hankaloittaa yritystoimintaa. Yrittäjä, joka tekee loistotyötä edullisesti, saa paljon asiakkaita. Lue lisää ylilaadun tuottamisesta kirjoituksestani voit saada vain kaksi. En silti missään tapauksessa kritisoi pienyrittäjiä siitä, että he tekevät työnsä hyvin. Enkä siitä, että moni pienyrittäjä saattaa tietoisestikin kamppailla kannattavuuden rajamailla ihan vain siksi, että voisi tehdä työnsä hyvin – jota ei aiemmassa palkkatyössä välttämättä voinut tehdä. Pienyrittäjänä toimiminen voi olla myös tunneperäinen asia ja jokaisen yrityksen taustalla on oma tarinansa, yrittäjän elämäntilanteet – ja arvot.
Arvot saattavat ikään kuin jäädä arjen alle. Joskus pienyrittäjän arki ja elämä on niin kiireistä, että arvostamansa asiat käsittää vasta kun on liian myöhäistä. Näin saattaa käydä esimerkiksi lasten kohdalla: lapset kasvavat, oli yrittäjävanhempi heidän arjessaan läsnä tai ei. Voi käydä niin, että yrittäjävanhempi havahtuu lasten kasvuun vasta kun lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Toinen konkreettinen asia on oma terveys. Jos sitä pitää arjen kiireessä itsestäänselvyytenä, terveyden merkityksen huomaa vasta kun sitä ei enää ole. Jälkiviisaus on opettavaista, mutta joskus liian myöhäistä. Mihin asioihin sinä yrittäjänä haluat havahtua hyvissä ajoin, etkä liian myöhään? Jos sinun tulisi arvottaa jokainen kotiin tuomasi euro vastaan jokainen lapsellesi antama tunti – kumpi olisi tärkeämpi?
Mitä tarkoittaa arvoristiriita?
On asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet minua syvällisemmin arvoihin. Kirjoitan lähinnä siitä näkökulmasta, joka minulle on syntynyt 20 vuoden aikana, kun olen työskennellyt tiiviisti yli 4000 yrityksen perustajan, pienyrittäjän ja kasvavan yrityksen omistajan kanssa. Törmään jatkuvasti työssäni arvoihin liittyviin asioihin. Aina yrityksen perustaja tai yrittäjä ei käytä itse sanaa arvo, mutta kun hän avaa tilannettaan, haasteet johtuvat hyvin usein nimenomaan arvoista.
Arvoristiriidalla tarkoitetaan tilannetta, jolloin ihminen joutuu toimimaan vastoin todellisia arvojaan eli sitä miten hän haluaisi toimia ja mikä hänen mielestään olisi oikein. Jokainen meistä joutunee toimimaan toisinaan eri tavalla. Moni ulkoinen syy aiheuttaa ristiriitoja.
Olen kuullut satoja kertoja yritysten perustajien kertomuksia siitä, miksi he haluavat jättää nykyisen työpaikkansa. Tarinoissa toistuvat samat epäkohdat siitä, miten asiat tehdään huonosti, väärin, epäeettisesti, asiakasta ei arvosteta, mennään raha edellä jne. Erityisesti hoiva-alalla arvoristiriidat vaikuttaisivat olevan suuressa roolissa ja pontimena sille, että ammattilaiset haluavat pois palkkatyöstään tai virastaan. Osaaja haluaa tehdä työnsä hyvin, mutta työpaikka ei sitä mahdollista. Tämä ei välttämättä ole johdon syy, vaan työajan on vallannut esimerkiksi kirjaamistyö. Ei enää ole aikaa kohdata potilasta, koska on tehtävä niin paljon työtä tietokoneen äärellä.
Kun arvoristiriita on suuri tai pitkäkestoinen, ihminen uupuu. Uupua voi missä tahansa työssä ja uupuja on useimmiten tunnollinen ja kunnollinen. Jos on taito katsoa läpi sormien, ottaa riittävän lungisti ja ummistaa silmänsä epäkohdilta, voi välttyä uupumiselta. Jos osaa asennoitua työhön vain työnä, ja unohtaa epäkohdat työajan ulkopuolella, ei välttämättä synny arvoristiriitaa, joka kalvaa mieltä. Mutta jos on ikään kuin syvällä työssään ja kokee työnsä yhteiskunnallisesti merkittäväksi asiaksi tai asiakkaan palvelemisen mahdollisimman hyvin kunnialliseksi tehtäväksi, eikä pysty tätä toteuttamaan, voi uupua. Kuka tahansa meistä voi uupua missä tahansa työssä, jos joutuu tekemään sitä riittävän kauan omien arvojensa vastaisesti.
Yrittäjät ovat tilastojen valossa valtavan uupumusriskin alla. Jo pelkästään tämän tosiasian vuoksi yrittäjän kannattaa tarkastella arvojaan. Yrittäjän on hyödyllistä oppia tunnistamaan uupumuksen merkit, mutta myös syyt niiden taustalla. Joskus syynä saattaa olla juuri arvoristiriita. Yrittäjä on kuitenkin palkansaajaan verrattuna siitä hyvässä asemassa, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Yrittäjän kannattaa ottaa varoitusmerkit vakavasti ja pyrkiä korjaamaan tilannetta ennen uupumista. Yrittäjyyteen liittyy vapauden vastapainona vastuu ja yrittäjällä on myös vastuu omasta työkyvystään. Omien arvojen mukainen työskentelytapa tukee työssäjaksamista.
Yrittäjyydestä haaveilevat kertovat usein, että haluavat tehdä jotakin luovaa, mutta eihän siitä kukaan maksa. Jotkut irtautuvat silti rohkeasti palkkatyöstä ja vaihtavat alaa. Arvoristiriidasta kärsivä ammattilainen haluaa tehdä asiat toisin yrittäjäksi ryhtyessään. Valitettava tosiasia on, että yksinyrittäjältä kuluu aikaa paljon muuhunkin kuin varsinaiseen laskuttavaan työhön. Jos laskutettavaa työtä myy liian edullisella hinnalla, joutuu joko a) tekemään määrällisesti aivan valtavasti työtä tai b) toimimaan kannattamattomasti. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvää yrittäjyyttä. On erittäin tärkeää, että yrittäjä, joka tekee priimaa, hinnoittelee palvelunsa priimaksi. Ja myös markkinoi sitä yhteneväisesti. Muutoin yrittäjyys johtaa ojasta allikkoon ja arvoristiriidat jatkuvat omassa yrityksessä.
Miksi pienen yrityksen arvot kannattaa määrittää?
Arvot kannattaa määrittää monesta syystä:
- Yrityksestä tulee hyvää eli mielekästä ja kannattavaa, kun yrittäjä tietää tavoitteensa ja tunnistaa, miten haluaa yritystään pyörittää.
- Yrittäjä ei uuvu, vaan jaksaa toimia yrittäjänä, palvella asiakkaitaan, kehittää, mutta myös elää vapaa-aikaan läheisilleen ja itselleen.
- Arvojen kirkastaminen auttaa yrittäjää tunnistamaan asiat, joihin kannattaa ja täytyy keskittyä. Parhaimmillaan arvot määrittävät koko yrityksen toimintatapaa, kuten päivittäistä työtä, mutta myös markkinointiviestintää, hinnoittelua, tulevaisuuden ennakointia, asiakasvalintaa jne.
Jos yrittäjä tunnistaa, että arvona on esimerkiksi erinomainen asiakastyytyväisyys, on paukut laitettava tämän toteutumiseen. Asiakkaan kanssa on käytävä avointa keskustelua siitä, mitä asiakas oikeasti haluaa. Tällöin yrittäjä voi karsia tuotteistaan ja palveluistaan kaiken turhan pois. Yrittäjillä on tapana tarjota asiakkaille liikaakin asioita ja tuottaa ylilaatua. Kun on selvillä, mitä asiakas haluaa, voidaan huoletta jättää turhuudet pois. Tämä paitsi säästää yrittäjälle koituvia kustannuksia ja aikaa, myös edesauttaa merkittävästi asiakastyytyväisyyttä. Asiakas saa juuri sitä ja vain sitä mitä haluaa – ei kaikenlaista ylimääräistä höttöä ydinpalvelun ympärillä. Yritystoiminnasta tulee parhaassa tapauksessa kannattavampaa ja yrittäjälle jää enemmän aikaa asiakkaan palvelemiseen.
Pienen yrityksen arvot kannattaa määrittää ja kirjata sanoina näkyville. Jos ei julkisesti, niin ainakin itselleen. Meillä on tapana pyrkiä alitajuisesti niitä asioita kohden, jotka on kirjattu näkyviksi. Toisin sanoen arvojen näkyväksi tekeminen helpottaa tavoitteellista yrittäjyyttä. Yrittäjyys ei saisi olla satunnaista ajelehtimista, saati päivästä toiseen toistuvaa tulipalojen sammuttelua ja selviytymistä, vaan tavoitteellista järkevää työskentelyä.
Pienen yrityksen arvot ovat lopulta samat kuin yrittäjän itsensä arvot. Arvoista on olemassa paljon kirjallisuutta, tutkimuksia ja vapaamuotoista aineistoa, joihin asiasta kiinnostunut voi uppoutua. Tällöin havaitaan, että arvoja on erilaisia: osa on universaaleja, kulttuurista ja ajasta riippumattomia. Osa arvoista on sidoksissa henkilön ikään, sukupuoleen, elämäntilanteeseen ja elinympäristöön.
Pyrin kirjoittamaan Mites bisnekset-blogin kaikki kirjoitukset kansanomaisina ja helposti ymmärrettävinä, jotta jokainen lukija pystyisi ottamaan kirjoitusten ydinopit käyttöönsä ilman sen kummempaa vaivannäköä. Arvojen osalta neuvoni on:
- Pohdi milloin olet parhaimmillasi. Mitä haluat tehdä, miksi, kenen kanssa, miten ja missä? Pyri rakentamaan yrittäjyytesi tällaisten tilanteiden ympärille. Huomioi, että aiemman koulutus- ja työtaustan tarvitse olla välttämättä täsmälleen samaa eli yrittäjänä sinulla on mahdollisuus rakentaa työarkesi uudelleen. Tavoitteet ovat erittäin tärkeä motivaattori yrittäjille ja määrittävät sitä, miksi yritys perustetaan.
- Millaisia asioita paheksut eli mitkä ovat mielestäsi väärin tehtyjä? Pyri välttämään tilanteita, joissa joudut toimimaan näin ulkopuolisesta pakosta johtuen. Pohdi, missä tilanteissa joutuisit toimimaan moraalisi vastaisesti? Miksi?
On yrittäjiä, jotka pitävät arvopuhetta hömpänpömppänä. On yrittäjiä, jotka eivät pidä nykyään pinnalle noussutta arvokeskustelua tärkeänä. Yksinyrittäjälle ei olekaan olennaista osallistua julkiseen keskusteluun, eikä jokaisesta asiasta tarvitse olla jotakin mieltä. Ellei yhteiskunnallinen vaikuttaminen ole oma juttu, on ihan ok, että antaa muiden pauhata ja pienen yrittäjän voikin olla järkevää keskittyä omaan tekemiseen. Joskus maailma muuttuu enemmän tekemisen kuin sanomisen kautta, vaikka molemmilla onkin merkitystä.
Tärkeää kuitenkin on se, että yrittäjä tietää ja tunnistaa, milloin hänen oma yrittäjyytensä ja yrittäjän elämänsä on hänelle sopivaa ja hyvää. Ellei yrittäjyys ole hyvää yrittäjyyttä, on tartuttava toimeen ja pyrittävä tekemään korjaavia toimenpiteitä. Yrittäjyys on hyvää, kun yrittäjä kokee työnsä mielenkiintoiseksi, jaksaa henkisesti ja fyysisesti hyvin, rahat riittävät elämiseen ja on aikaa muullekin kuin yrittäjyydelle. Elämä on tällöin ikään kuin balanssissa. Ja elämä on balanssissa juuri silloin, kun asiat pystyy tekemään omien arvojensa mukaisesti. Siksi pienen yrityksen arvot on tärkeää määrittää eli arvojen tunnistaminen on oivallinen työkalu hyvän yritystoiminnan rakentamisessa.
