Skip to main content
Yleinen

Starttiraha pähkinänkuoressa

By 4.1.201831 tammikuun, 2020Ei kommentteja

Starttiraha on tuki, joka on tarkoitettu alkavalle yrittäjälle korvaamaan alkuvaiheen palkan vajausta. Se ei ole automaatio, vaan starttirahaa hakevan tulevan yrittäjän ja yrityksen on täytettävä tietyt kriteerit, joista olennaisin on, että yrityksellä on kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja starttirahaa on haettava ennen päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä. (kuva: iStock Photo)

 

Kunnat ja valtio haluavat lisää yrittäjiä, ja nimenomaan kannattavia yrityksiä, jotka toimivat vielä vuosienkin ajan. Suomessa yritysten kriittisintä aikaa selviytymisen kannalta ovat 2-3 ensimmäistä vuotta perustamisen jälkeen. Kasvuhakuiset yritykset vaikuttaisivat selviytyvän paremmin kuin 0-kasvua hakevat. Keskimääräinen yritysten elinkaari niin Suomessa kuin ulkomailla on vain 10 vuoden luokkaa. Muistelen tosin kuulleeni tarinan kiinalaisesta perheyrityksestä, jolla on takanaan jo yli 1000-vuotinen historia. Pörssiyhtiöiden elinikä on pudonnut muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana 70 vuodesta 15 vuoteen. Moni yrittäjä tavoittelee yrittäjyydestä itselleen elinikäistä uraa, mutta alkuvuodet ovat siis vaikeimmat. Niistä selviytymiseksi alkavalle yrittäjille on monia tukikeinoja, kuten yritysneuvontaa, koulutusta, mentori- ja kummipalveluita ja erilaisia rahoitusratkaisuja. Starttiraha kuuluu yhteen näistä alkavien yritysten tukitoimista, joiden tavoitteena on auttaa yrityksiä selviytymään kuolemanlaakson yli.

 

Ennen starttirahan hakemista tulee laatia liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat. Näitä dokumentteja on alettu yhä useammin kritisoida, mutta kyllä niillä on edelleen aikansa ja paikkansa, ja niiden laatiminen auttaa (pakottaa) yritystoimintaa suunnittelevaa kirkastamaan liikeideaansa ja pohtimaan yritystoiminnan käytännön yksityiskohtia. Vaikka tuleva yrittäjä vastustaisikin näiden tekemistä, nämä dokumentit on hyvä olla starttirahahakemuksen liitteenä.

 

Starttirahaa varten useimmilla alueilla Suomessa edellytetään käyntiä yritysneuvojan luona. Yritysneuvoja on usein Uusyrityskeskuksen edustaja tai oman kotikunnan elinkeinoasiamies. Käyntikertoja voi olla useitakin ja ne ovat maksuttomia. Yritysneuvoja antaa apua liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien laatimisessa. Tukevan kivijalan yrittäjätaipaleella saa yrittäjäkoulutuksessa. Mikäli oman alueesi Te-toimisto edellyttää lausuntoa tulevasta liiketoiminnasta, yritysneuvoja laatii puoltavan lausunnon starttirahahakemukseen, siis mikäli tuleva liiketoiminta näyttäisi olevan kunnossa. Aivan kaikkialla ei enää näin toimita, joten kannattaa kysäistä asiasta oman alueen Te-palveluista, josta starttirahaa haetaan.

 

Starttirahan hakeminen ei ole byrokraattista ja niin hakemuksen tekeminen, kuin maksatusten hakeminenkin onnistuvat helposti vaikka kännykällä! (kuva: Pixabay)

 

Starttirahahakemus on jätettävä ennen yrityksen perustamista tai ennen päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä. Moni yrittäjä toimii alkuun sivutoimisesti opintojen tai palkkatyön ohessa. Tällöin starttirahaa on haettava ennen kuin opinnot päättyvät tai henkilö luopuu palkkatyöstään. Tällöinhän y-tunnus on jo olemassa eli tämä ei nykyään estä kokonaan starttirahan saamista. Starttirahaa haetaan täällä. Hakemuksessa kysytään hakijan tiedot ja tulevan yrityksen tiedot, kuten mitä lähdet myymään, kenelle ja miten. Kannattavuuslaskelma on myös pakollinen hakemuksen osa. Ja liitteeksi siis kannattaa laittaa liiketoimintasuunnitelma laskelmineen. Te-palvelut haluavat tietää, onko tulevalla yrityksellä kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Yritystoimintaa, jolla ei näitä edellytyksiä ole, ei kannata valtion varoista tukea, sillä tällaisten yritysten perustaminen ei ole kenenkään etu.

 

Kaikki hakijat eivät suinkaan saa starttirahaa eli se ei ole yrityksen perustajalle mikään automaattinen tuki. Kriteerejä myönteiselle tukipäätökselle ovat ennenkaikkea juuri kannattava toiminta, mutta myös kokoaikaisuus (ei sesonkiaikaisuus, eikä sivutoimisuus). Yrittäjällä tulee olla riittävät resurssit yrityksen perustamiselle ja pyörittämiselle. Toimiala ei saa olla liian kilpailtu. Tämä riippuu paikkakunnasta, mutta usein esimerkiksi personal trainerit, kauneudenhoitoalan yritykset, kuljetusala, hierontapalvelut ja pizzeriat ovat yrityksiä, joiden perustamiseen ei yleensä myönnetä starttirahaa. Hakija voi olla opintonsa päättävä, irtisanoutunut työstä, työtön työnhakija tai vaikkapa vanhempainvapaalta palaava, mutta muut etuudet ja palkkatulot on katkaistava starttirahakauden alkamisesta alkaen. Hakuprosessiin kannattaa varata 1-2 kuukautta aika eli jätäthän hakemuksen hyvissä ajoin, eikä suinkaan edellisenä iltana ennen yrityksen perustamista.

 

Ensimmäinen starttirahakausi on kuusi kuukautta. Starttirahan suuruus on 32,40€ arkipäivältä ja se on veronalaista tuloa. Starttirahaa on mahdollista saada enintään 12 kuukauden ajan. Jos hakija on saanut myönteisen tukipäätöksen, tukea voi hakea jälkikäteen Oma asiointi-palvelussa joko kuukausittain tai harvemmin. Maksatuksen hakeminen on helppoa; palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla, kirjataan haetun tukikauden arkipäivien määrä ja tuki maksetaan tilille ennalta tiedossa olevina maksupäivinä. Tukea voi hakea aina kun edellinen tukikuukausi on umpeutunut. Esimerkiksi tammikuun tukea voi hakea heti helmikuun ensimmäisenä päivänä ja se tulee tilille 16.2.2018. Arkipäivien määrästä ja ennakonpidätysprosentista riippuen n. 700€ tuesta jää nettona yrittäjälle n. 450-500€/kk. Starttiraha on tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

 

Starttirahan maksatusta haetaan sähköisesti Te-palveluiden Oma asiointi-palvelussa. Hakeminen on helppoa: arkipäivien lukumäärä ja rasti ruutuun-menetelmällä kuitataan onko saanut kyseisellä ajanjaksolla muita tuloja.

 

Yrityksen perustamisen jälkeen menee yleensä viikko jos toinenkin, kuukausi tai jopa muutama vuosi ennen kuin asiakaskunta alkaa vakiintua ja tämä tarkoittaa sitä, ettei yrittäjä useinkaan voi nostaa itselleen täyttä palkkaa alusta alkaen. Jonkinlaista palkkaa toki on pystyttävä nostamaan tai ainakin se on oltava tavoitteena, mutta harvoin ensimmäisen puolen vuoden ajan (eli starttirahakauden ajan) on mahdollista nostaa täyttä palkkaa. Starttiraha on tarkoitettu paikkaamaan juurikin tätä vajausta. Tukea ei makseta yrityksen tilille, vaan yrittäjän henkilökohtaiselle tilille. Usein ajatellaan, että starttiraha on tarkoitettu kattamaan YRITYKSEN alkuvaiheen kustannuksia, mutta ei; se on tarkoitettu palkan vajaukseen ja sitä varten, että YRITTÄJÄ voi ostaa itselleen leipää ja maitoa kaupasta ja maksaa omia elämisen kustannuksiaan. Tuki on siis yrittäjän tuki, ei yrityksen tuki.

 

Starttiraha on tarkoitettu yrittäjän omiin elämisen kustannuksiin, kuten vaikkapa ruokaostoksiin. Starttirahaa ei kirjata yrityksen kirjanpitoon, vaan se on yrittäjän henkilökohtaista tuloa. (kuva: Pixabay)

Tukea on rajallinen määrä ja monena vuonna onkin käynyt niin, että tukirahat ovat loppuneet kesken. Yrittäjyysinnostus on nousussa ja hakijamäärä tulee varmasti nousemaan entisestään. Toisaalta valtiovalta on luvannut, etteivät starttirahat lopu kesken. Mutta kaikki eivät kuitenkaan tukea saa, oli kassassa rahaa tai ei. Tiedustelin viime vuonna muutamasta Te-toimistosta syitä hylättyihin starttirahahakemuksiin ja vastaukset olivat seuraavanlaisia: laskelmien epärealistisuus suuntaan tai toiseen. Yrittäjä ei näyttäisi saavan yritystoiminnasta itselleen riittävää elantoa eli oma palkkatavoite on asetettu liian alhaiseksi (esim. 800€/kk), joka kertoo siitä että yrityksestä tulisi mahdollisesti sivutoiminen. Ja sivutoimiseenhan ei saa tukea. Toisinaan yrittäjällä ei näyttäisi olevan riittävää osaamista (ammattitaito, koulutus- ja työtausta) kyseiselle toimialalle. Tai toimiala on jo valmiiksi liian kilpailtu, joten valtio ei voi lähteä sekoittamaan markkinoita aloille, jolla muutoinkin taistellaan asiakkaista ja kannattavuudesta. Hylätty päätös voi tulla myös sen vuoksi, että markkina-alue on liian suppea tai hyvin paikallinen. Mitä laajempi markkina-alue, sitä suuremmalla todennäköisyydellä starttirahapäätös on myönteinen. Mitään selkeitä yleispäteviä kriteerejä en kuitenkaan uskalla tässä lähteä antamaan, koska en edusta Te-palveluita. Jokainen starttirahahakemus käsitellään tapauskohtaisesti.

 

Yrittäjäkoulutuksissa kysytään usein näitä:
-Olen saanut starttirahaa aiemminkin. Voinko hakea sitä uudelleen? V: Kyllä voit, mikäli yritysidea ja toimiala on toinen kuin ensimmäisellä kerralla.
-Olen perustamassa yritystä yhdessä yhtiökumppanin/kumppaneiden kanssa. Voimmeko kaikki hakea erikseen starttirahaa? V. Kyllä voitte. Starttiraha ei ole yrityskohtainen, vaan henkilökohtainen. Jokainen yhtiökumppani tekee oman hakemuksensa, ja ne käsitellään tapauskohtaisesti.
-Yritykseni rekisteröidään ulkomaille. Voinko hakea starttirahaa? V: Starttiraha on tarkoitettu Suomeen rekisteröidyille yrityksille.
-Onko minun pakko suorittaa yrittäjäkurssi, jotta saan starttirahan? V: Mikäli Te-palvelut toteaa, ettei hakijalla ole riittäviä yrittäjävalmiuksia, he voivat edellyttää yrittäjäkoulutuksen suorittamista. Yrittäjäkoulutuksia järjestetään Te-palveluiden toimesta, oppilaitoksissa ja yksityisten toimijoiden osalta niin lähi- kuin verkkototeutuksinakin. Mikäli koulutusta edellytetään, riittää että sen on aloittanut starttirahakauden aikana ja siitä toimitetaan todistus koulutuksen päätteeksi. Eli koulutusta ei tarvitse olla suoritettu hakuvaiheessa.

 

Kaikki yhtiökumppanit voivat hakea itselleen starttirahaa ja päätös tehdään jokaisen kohdalla erikseen, koska tuki on henkilökohtainen, eikä yrityskohtainen. (kuva: iStock Photo)

 

Tämän vuoden 2018 alusta alkaen työttömän työnhakijan on mahdollista perustaa yritys työttömyyspäivärahakaudella ja hän voi harjoittaa liiketoimintaa neljän kuukauden ajan. Mikäli henkilö jatkaa yritystoimintaa tämän jälkeen, hän voi hakea normaalisti starttirahaa. Näin halutaan kannustaa työttömiä kokeilemaan yrittäjyyttä, mikä on mielestäni hyvä uudistus ja osoittaa kaivattua joustoa valtion taholta. Silti edelleen toivoisin, ettei henkilön työmarkkina-asemaa rajattaisi yhtä tiukasti kuin nykyään tehdään. Henkilöhän ei ole välttämättä pelkästään palkkatyössä, yrittäjä, opiskelija, vanhempainvapaalla, sairaana tai työtön. Hänellä voi olla useita päällekkäisiä rooleja. Yrittäjäkin voi opiskella, työtön voi yrittää, hoitovapaalla voi käydä töissä jne. Tässä on vielä kehittämisen paikka, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.

 

(Edit 31.1.2020) Työttömän työhakijan starttiraha-asiat ovat osoittautuneet hieman luultua monimutkaisemmiksi. Työtön työnhakija, joka haluaa perustaa yrityksen voi valita kahdesta vaihtoehdosta:

a) Hän voi hakea starttirahaa ennen yrityksen perustamista ja starttirahakauden alkamisesta alkaen luopua työttömyyspäivärahasta. Molempia etuuksia kun ei voi saada samanaikaisesti.

b) Työtön työnhakija voi kokeilla yrittäjyyttä työttömyyspäivärahalla työttömyysetuutta kokonaan menettämättä neljän kuukauden ajan. Henkilön tulee aina tehdä ilmoitus yritystoiminnan aloittamisesta Te-toimistoon. Tänä neljän kuukauden aikana ei arvioida yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta. On huomioitavaa, että yritystoiminnasta saatavat tulot pienentävät työttömyyspäivärahaa aivan kuten mitkä tahansa muutkin tulot. Ja on myös huomioitava, että koska henkilö on työhakijana Te-toimiston listoilla, on tarjottu työ otettava vastaan – yritystoiminnasta huolimatta. Kun neljän kuukauden jakso on lopuillaan, arvioidaan oliko yritystoiminta pää- vai sivutoimista. Starttirahaa voi saada vain sivutoimisuudesta päätoimisuuteen siirtyvät yrittäjät. Eli mikäli Te-toimisto arvioikin työttömyyspäivärahalla harjoitetun yritystoiminnan olleen päätoimista, henkilö ei voi enää saada starttirahaa. Ja samallahan myös katkeaa työttömyyspäiväraha, sillä henkilö ei voi päätoimisena yrittäjänä olla kokopäiväisen palkkatyön hakijana Te-toimistossa. Jos neljän kuukauden kokeilujakson yritystoiminta sen sijaan arvioitiin sivutoimiseksi, henkilö voi vielä saada päätoimiseksi yrittäjäksi siirtyessään starttirahan, parhaimmillaan molemmat starttirahakaudet (6kk+6kk).

 

Eli jos käy huonosti, henkilö saattaa menettää 12kk starttirahamahdollisuuden ja lisäksi työttömyysetuuden. Toisin sanoen mikäli henkikö kokeilee yrittäjyyttä neljä kuukautta työttömyysetuudella ja se tulkitaan päätoimiseksi yrittäjyydeksi, on yritystoiminta saatava pyörimään sinä aikana niin hyvin, että henkilö pystyy työllistämään itsensä neljän kuukauden jälkeen niin hyvin, että saa sieltä itselleen elannon, sillä tuet katkeavat seinään. Tai sitten yritystoiminnan tulee olla selkeästi sivutoimista, jolloin henkilöllä on mahdollisuus vielä starttirahaan. Mutta on muistettava, että se on todellakin vain mahdollisuus, ei automaatio. Te-toimiston arvio yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta tehdään tapauskohtaisesti työpanoksen (käytetty aika) perusteella, ei yritystoiminnasta saadun ansion perusteella.

 

Työttömyydestä toisiin huomioihin:

  • Joillakin alueilla Suomessa on myös varoiteltu, että mikäli henkilö irtisanoutuu palkkatyöstä ja saa lopputilin yhteydessä lomarahoja, se saattaa siirtää starttirahakauden alkamista. Eli oletus on, että henkilö ikään kuin pitää nuo ansaitut lomapäivät ja pärjää sen ajan taloudellisesti saaduilla rahoilla. Tämä ei mitenkään lyhennä starttirahakauden pituutta tai pienennä starttirahan määrää, vaan saattaa ainoastaan siirtää tuon loman verran starttirahakauden alkamista.
  •  Havainto Uudeltamaalta: Mikäli alkava yrittäjä on maininnut kannattavuuslaskelmissaan, että hän aikoo rahoittaa osan alkuhankinnoista omilla säästöillään, Te-toimistosta saatetaan pyytää tiliote, josta on nähtävillä, että yrittäjällä todellakin löytyy kyseinen rahasumma.

 

Starttiraha on aivan mainio tuki alkavalle yrittäjälle, mutta haluan muistuttaa, että tuki on euromääräisesti niin pieni, ettei se suinkaan ratkaise liiketoiminnan menestymistä. Moni itseensä ja ideaansa vahvasti uskova yrittäjä jättääkin starttirahan kokonaan hakematta sen pienuuden ja byrokratian vuoksi (byrokratiaa tässä on kyllä yllättävänkin vähän ja kuten totesin, hakeminen on todella helppoa). Eli starttirahan varaan ei kannata missään tapauksessa yritystoimintaansa rakentaa, mutta tämä on tukimuoto, joka kannattaa hyödyntää. Kaikki me maksamme veroja, joten näitä verovaroja kannattaa hakea itselleen takaisinkin aina kun siihen on suinkin mahdollisuus. Ja on starttirahalla henkinenkin merkitys. Esimerkiksi palkkatyöstä ”tyhjän päälle” jättäytyminen on valtava kynnys, jota starttiraha saattaa madaltaa. Toisaalta kerran starttirahaa myönnetään vain yrityksille, joilla on kannattavan liiketoiminnan edellytykset, aloittavalle yrittäjälle voi olla tärkeää, että Te-toimistossakin uskotaan hänen yritysideaansa! Ankeuttajia kun alkaville yrittäjillä riittää usein ihan lähipiirissä.

Onnea ja menestystä kaikille yritystoimintaansa aloittaville!

Kommentoi