Mikä on kultainen häkki? Kultainen häkki on elokuvan ja kirjan lisäksi vertauskuva tilanteesta, jossa henkilö on tiedostamattaan tai tiedostetusti loukussa…
Työntekijän palkkaamiseen liittyvä kirjoitukseni on kaksiosainen. Tämä on kirjoituksen ensimmäinen osa, jossa keskityn euroihin ja avaan sitä, kannattaako työntekijän palkkaaminen: paljonko työntekijälle on maksettava palkkaa ja palkan sivukulut, muut työntekijästä aiheutuvat kulut, paljonko myynnin määrän on kasvettava, jotta työntekijän palkkaaminen kannattaa. Näkökulmani on pienyrittäjyydessä, kuten kaikissa Mites bisnekset-blogin kirjoituksissani. Tässä kirjoituksessa painopiste on erityisesti yritystoiminnassa, jossa on ajankohtaista ensimmäisen työntekijän palkkaaminen.
Arvot vilahtelevat isojen organisaatioiden strategioissa ja juhlapuheissa. Mitä arvot oikeasti ovat ja miten ne vaikuttavat pienen yrityksen toimintaan? Miten pienyrittäjä tai yrittäjäksi ryhtyvä voi tunnistaa, sanoittaa ja tehdä omat arvonsa näkyviksi? Kerron tässä kirjoituksessa mitä pienen yrityksen arvot ovat ja mihin kaikkeen ne yritystoiminnassa vaikuttavat.
Vaikka isossa kuvassa tämä saattaa olla vain markkinatalouden evoluutioon kuuluva asia. On esitetty, että talouskorona vain nopeuttaa jo muutoinkin kuihtuvan kivijalkakaupan kuoleutumista. Että väistämätön olisi tapahtunut joka tapauksessa, mutta nyt asiat vain tapahtuvat pakotettuna ja nopeammalla aikataululla. Onko tämä lopulta vain palvelus? Jos olisin kivijalkayrittäjä, en ottaisi tällaista uutista mieluusti vastaan. Toisaalta olisi varmastikin pakko myöntää, että kuluttajat pärjäävät ainakin tuoteostojen osalta ilman kivijalkaakin. He ostavat nyt jopa päivittäistavarat ja elintarvikkeet verkosta. Yritykset, jotka eivät ole aiemmin suosineet etätyötä, ovat joutuneet nyt pakotettuna sitä harjoittamaan. Ja ehkäpä huomanneet, että se voi jopa toimiakin. Osa saattaa havahtua tosiasiaan, että onko yrityksessä maksettu turhaan kalliista liiketilasta tai lähiesimiehistä, jotka ovat valvoneet asiantuntijatyötä työpaikalla? Talouskorona on pakottanut yrittäjiä toimimaan uudella tavalla. Asiassa on kaikessa karuudessaan jotakin hyvääkin, nimittäin uudistuminen.
Mistä on hyvät yrittäjät tehty? Työtä pelkäämättömyydestä, sisukkuudesta, riskinottokyvystä, ammattitaidosta ja monesta muustakin ominaisuudesta – lista on pitkä! Menestyvien yrittäjien ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä on tutkittu paljon, mutta en lähde tässä niitä erittelemään, vaan tämä TOP10-lista on oma näkemykseni siitä, millainen yrittäjä on hyvä yrittäjä eli millainen yrittäjä pärjää markkinoilla. Nämä asiat ei ole välttämättä tärkeysjärjestyksessä, vaan yhtä tärkeitä jokainen.
Onko kyse todellisuudessa vain työn imusta, vai pikemminkin pakkomielteisyydestä, jossa yrittäjä jahtaa joka ikistä euroa, joka on saatavilla? Koska yrittäjällä ei ole säännöllistä kuukausipalkkaa, hän haluaa turvata joko tiedostamattomasti tai tiedostaen taloutensa. Toisinaan tilanne muistuttaa, etenkin alkutaipaleella olevalla yrittäjällä, paniikkia. Psykologi Kristian Kurikka pukee hyvin sanoiksi paitsi yrittäjän työuupumukseen johtaneita syitä, myös työn imua ja siihen liittyvää pakkomielteisyyttä. Kurikan mukaan yrittäjien alkuvaiheen maaninen omistautuminen yrittäjyyteen jää päälle. Kurikka on työterveyspsykologin vastaanotollaan avannut, ettei yrittäjää saa pitämään lomaa. Työuupumus tulee pikku hiljaa hiipimällä, koska monesti työn tekeminen on tietynlaista huumetta. ”Yritystoiminnan alkuvaiheessa valtava venyminen jää päälle,, vaikka alun selviytymistaistelusta on jo päästy eteenpäin”.
Parasta yrittäjyydessä on vapaus. Yrittäjä on oman itsensä pomo, joten yrittäjä voi valita työaikansa ja toimintatapansa. Yrittäjä tekee töitä itselleen, jolloin hän pystyy vaikuttamaan tulotasoonsa ja voi valita kenen kanssa työskentelee. Yrittäjän työnkuva on monipuolinen ja mielekäs, jopa palkitseva. Ei ole kuitenkaan olemassa vapautta ilman vastuuta. Yrittäjyydessä on paljon hyviä puolia, jotka jäävät harmillisen usein arkisen narinan ja valituksen varjoon – yrittäjät kun ovat mestareita tekemään itsestään marttyyreita. Moni ylpeilee sillä, miten vähän on pitänyt lomia, saati sairauslomia ja samalla he tulevat mainostaneeksi yrittäjyyttä alana, joka on luotaantyöntävä. Suurin osa yrittäjistä ei kuitenkaan selvitysten mukaan vaihtaisi yrittäjyydestä takaisin palkkatyöhön, joten jotain erityistä viehätystä yrittäjyydessä on.
Palkkatyöläinen on oikeutettu lomaan, ja moni suorastaan odottaa lomaa ja nauttii siitä. Yrittäjiltä sen sijaan kuulee usein, että kun ei vaan pysty, eikä edes halua jäädä lomalle. Ja jos puoliso pakottaa viikoksi aurinkorannalle, siellä odotetaan jo puolessa välissä viikkoa levottomana loman loppumista, jotta pääsisi taas oikeisiin töihin. Olen joskus jopa pohtinut, pilaako yrittäjyys ihmisen aivot lopullisesti: kun on kerran ollut yrittäjänä, se koukuttaa niin, ettei ihminen enää kykene rentoutumaan.