Kahvilan perustamisen hinta on tyypillisesti 50 000 – 150 000 euroa. Suurin perustamisen hintaan vaikuttava yksittäinen tekijä on sijainti: on aivan eri asia perustaa kahvila ison kaupungin ydinkeskustan paraatipaikalle kuin pieneen (hiipuvaan) taajamaan. Toisaalta kahvilan sijaintipäätös on kaikin tavoin merkittävä ja tulee vaikuttamaan asiakasmääriin, hinnoittelumahdollisuuksiin ja erikoistumismahdollisuuksiin. Kerron tässä kahvilan perustamisen tyypillisiä kustannuksia ja löydät kirjoituksen lopusta linkkivinkin kahvilan perustamisen esimerkkilaskelmaan euroineen.
Kokopäiväiselle yrittäjälle lankeaa myös lisävelvoitteita, joista syntyy paitsi kustannuksia, jotka aiheuttavat hinnankorotuspaineita, mutta myös ylimääräistä vaivaa. Mikäli sivutoiminen yrittäjä ei ole aiemmin ollut yel-velvollinen pienten yrittäjätulojen vuoksi, kokopäiväiseksi siirryttäessä yel-maksut tulevat melko nopeasti tutuiksi. Yel-maksu on pakollinen kun yrittäjyydestä saa tuloa vähintään 7 958,99€ vuodessa (v. 2020). Jotta yrittäjällä säilyisi työttömyysturva, tulee yrittäjätuloksi ilmoittaa eläkevakuutusyhtiöön vähintään 13073€ euroa vuodessa. Korona-aika on osoittanut, että yel-työtuloksi kannattaa ilmoittaa vähintään 20 000€, sillä sitä pienemmillä yel-maksuilla jäi koronatukien ulkopuolelle. Yel-maksu on lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutusmaksu. Katso tarkemmat kriteerit esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Elo:n sivuilta. Alkava yrittäjä saa Yel-maksusta 22%:n alennuksen neljältä ensimmäiseltä vuodelta, mutta kyllä vakuutusmaksuissa on silti maksamista. Esimerkiksi 25 000€:n vuositulolla yel-maksu on alle 53-vuotiaalta yrittäjälsä alkavan yrittäjän alennuksen jälkeenkin vielä 392€ kuukaudessa, ja ilman alennusta 502€/kuukaudessa. 45 000€:n vuositulolla yel-maksu ilman alennusta on jo 902€/kuukaudessa. Yel ei kuitenkaan ole sen kalliimpi kuin työntekijän tyel-maksu, mutta harva työntekijä tietää todellisia palkan sivukuluja, joita hänen työnantajansa vakuutusyhtiöille maksaa. On myös muistettava, että yel-vakuutus on vain eläkevakuutus eli mahdolliset sairaus-, tapaturma- ja henkivakuutukset, sekä yritystoiminnan muut vakuutukset on otettava erikseen.
Yritystoiminnan suunnitteluvaihe alkaa siitä, kun liikeidea on keksitty ja sitä lähdetään viemään konkreettisemmalle tasolle. Pohditaan ketkä voisivat olla potentiaalisia asiakkaita? Ketkä hyötyvät yrittäjän osaamisesta kaikkein eniten? Onko heitä riittävä määrä? Onko heillä maksukykyä? Millainen ostokäyttäytyminen heillä on? Entä millaisia resursseja tarvitaan palvelun/tuotteen tuottamiseksi, esimerkiksi toimitila, koneita, alihankkijoita, työntekijöitä, logistiikkaa, raaka-aineita tai sähköisiä ohjelmia? Mitä nämä maksavat ja mistä ne hankitaan? Mitä on tarkoitus tehdä itse ja mitä ostetaan ulkopuolelta (esim. kirjanpito ja kotisivut)? Millainen markkinatilanne on? Ketkä ovat pahimpia kilpailijoita? Kenen kanssa voidaan toimia yhteistyössä?
Kevytyrittäjä on kuitenkin hankalassa asemassa, koska hän on yrittäjän ja työntekijän välimuoto, väliinputoaja. Hän joutuu maksamaan palkan sivukulut, toisin kuin toiminimiyrittäjä. Hän joutuu myymään aina arvonlisäverollisella hinnalla, toisin kuin alle 10 000 euroa vuodessa myyvä toiminimiyrittäjä. Hän ei pääse hyötymään arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, eikä toimintavarauksesta. Kevytyrittäjä ei välttämättä pysty laittamaan kaikkia työn tekemiseen liittyviä kustannuksia verovähennyksiin, toisin kuin toiminimiyrittäjä. Laskutuspalvelu ottaa yleensä 5-10% välistä (toki, koska laskutuspalveluyrityksetkin ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä), jolloin kevytyrittäjän laskutuksesta lähtee suurempi siivu, kuin mitä toiminimiyrittäjä maksaisi kirjanpitäjälle. Kevytyrittäjällä ei myöskään voi olla suojattua yrityksen nimeä. Te-palvelut ja Kela katsovat kevytyrittäjät yrittäjiksi, mutta Verohallinto laskutuspalvelun tyypistä riippuen mahdollisesti työntekijäksi.
Mistä on hyvät yrittäjät tehty? Työtä pelkäämättömyydestä, sisukkuudesta, riskinottokyvystä, ammattitaidosta ja monesta muustakin ominaisuudesta – lista on pitkä! Menestyvien yrittäjien ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä on tutkittu paljon, mutta en lähde tässä niitä erittelemään, vaan tämä TOP10-lista on oma näkemykseni siitä, millainen yrittäjä on hyvä yrittäjä eli millainen yrittäjä pärjää markkinoilla. Nämä asiat ei ole välttämättä tärkeysjärjestyksessä, vaan yhtä tärkeitä jokainen.
Laskuttamalla yritys antaa asiakkaalle maksuaikaa. Laskun sisältö on määritelty, joten ihan minkälaista laskua tahansa ei asiakkaalle voi toimittaa. Laskun laatiminen edellyttää tietämystä maksuehdoista ja laskun sisällöstä. Kerron tässä kirjoituksessa: Miten lasku laaditaan, laskumerkinnät ja kevennetyt laskumerkinnät, mitä maksuehdot tarkoittavat, paljonko asiakkaalle on annettava maksuaikaa (yksityishenkilö tai yritys- ja yhteisöasiakas), laskun perintä, miten viivästyskorko lasketaan.
Yrittäjän velvoitteet ovat tiiviisti nämä: Y-tunnuksen rekisteröiminen, kirjanpito + tilinpäätös + veroilmoitus, verojen maksaminen, jos yritystoiminta tuottaa voittoa, arvonlisäveron tilittäminen, mikäli yritystoiminta on alvillista. Yrittäjän eläkevakuutuksen ottaminen, mikäli kriteerit täyttyvät. Lisäksi toimialoittain saattaa olla velvoitteita niin perustamisvaiheessa kuin toiminnan aikana. Voit selvittää Suomi.fi-palvelun luvat ja velvoitteet- tietopankista millaisia ilmoituksia tai lupia omaan toimialaasi liittyy.