Joulusesonki vai joululoma?
Yrittäjän joulu on ideaalitilanteessa rauhaisaa aikaa, jolloin on vuoden päättyessä mahdollisuus ansaittuun lepohetkeen. Joulu suo puitteiltaan oivallisen mahdollisuuden katkaista arjen kiireet. Mutta osaako yrittäjä rauhoittua edes jouluksi? Tai onko se edes mahdollista? Jouluhan on monelle yrittäjälle vuoden paras sesonki ja kuten vanha viisauskin sanoo ”kalastajan on kalastettava silloin kun kala syö”. Joulu on alkuperäisistä lähtökohdistaan huolimatta nykyään entistä enemmän kulutusjuhla.
Yrittäjillä on taipumusta jonkin asteiseen työriippuvuuteen. Tämä johtunee siitä, että etenkin yksinyrittäjä vastaa omassa yrityksestään kaikesta. Hän on johtaja, markkinoija, myyjä, käytännön työn toteuttaja, asiakaspalvelija, kahvinkeittäjä ja vessanpesijä. Työ on monipuolista, mutta useimmiten kaikkeen muuhun tekemiseen kuluu niin paljon työaikaa, ettei siitä tahdo oikein riittää tunteja varsinaiselle työlle, joka on ainoa laskutettava asia.
Tällöin yrittäjä joutuu opettelemaan multitaskingia eli hallitsemaan lukuisia asioita samaan aikaan, rinnakkain ja päällekkäin. Mielessä pyörivät huomiset kohteet, ensi viikon asiakastyöt, somepäivitykset, unohtuneet laskutukset, tekemättä jääneet tarjoukset ja koko yritystoiminnan pitkän aikavälin kehittäminen. Multitaskingista käytetään leikkimielellä termiä ”multipasking”. Ja sitähän se pahimmillaan onkin, ellei yrittäjä voi keskittyä tekemään asioita huolella. Häärääminen kiireisenä siellä täällä ei johda välttämättä parhaaseen lopputulokseen asiakkaan, eikä edes yrittäjän itsensä kannalta.
Mutta minkäs teet, kun olet tiesi valinnut! Ei ole varaa palkata työntekijöitä avuksi, eikä ostaa alihankkijalta tai kevytyrittäjältä. Koska laskutusta tarvitaan lisää, on siis venyttävä ja jatkettava päivän pituutta. Toimistotyöt voi tehdä illalla tai yöllä. Tai jouluna, jonne voi kerryttää koko vuoden rästityöt?
Vaikkei yrittäjä olisi uskonnollinen tai viettäisi joulua, voi joulun ottaa konkreettiseksi pysähtymisen hetkeksi. Yrittäjän on tärkeää tarkkailla omia arvojaan, ja arvoista juontuvaa käyttäytymistään: Sallinko itselleni yrittäjänä lepohetken? Sallinko kanssaihmisten levon tai riemun? Olenko se yrittäjä, joka toivoo vanhojen kirkollisten perinteiden lakkaavan, jottei tuottelias arki katkeaisi? Haluanko olla kuin kone, joka jatkaa ja jatkaa tauotta? Lue lisää postauksestani Työn imu vai pakkomielle.
Miten yrittäjä voi valmistautua jouluun?
On varmasti jokaisen tiedossa, ettei ihminen ole kone. Tarvitsemme tietyn määrän lepoa. Yrittäjyys kuitenkin koukuttaa niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Vaikka moni downsiftaa paineisesta palkkatyöstä vapaampaan yrittäjyyteen, saattaa tulla yllätyksenä, että kannattava yritystoiminta edellyttää paljon sellaisia työtehtäviä, joista ei voi suoraan laskuttaa asiakasta. Tällöin päivät täyttyvät asioista, jotka eivät suoraan tuota laskutettavaa. Ja koska päivät ovat täynnä erilaisia asioita, voi lomalle jääminen tuntua mahdottomalta. Aina löytyy tehtävää!
Yrittäjä ei välttämättä voi tai edes halua olla yhtäjaksoisesti viikkokausia lomalla. Yrittäjän arkeen sopivatkin usein paremmin arkipäivät siellä täällä tai vaikkapa pidennetyt viikonloput – toki toimialasta riippuen. Myös oman toimialan vuoden kierto tulee huomioida. Jos toimiala sen sallii, joulu voi olla helpoin mahdollinen ajankohta rauhoittumiseen. Tai ellei joulu ole hiljaista aikaa, oman joulunsa (lepohetkensä) voi ajoittaa jonnekin muualle.
Mikäli joulu ei ole vuoden vilkkain sesonki, vaan mahdollisuus pitää hieman taukoa, voi yrittäjä voi valmistautua jouluun monella tavalla, kuten:
- Ilmoita asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneillesi hyvissä ajoin, että pidät joululomaa. Älä sovi työtehtäviä joulupyhiksi tai välipäiviksi. Suttaa vaikka kalenterisi, siis ihan konkreettisesti suttaa sivut tussilla, ettet voi tehdä siihen merkintöjä! (tämä on erään yrittäjän käyttämä konkreettinen tapa estää itseään lupautumasta työkeikalle tyhjältä näyttävänä ajankohtana).
- Laita sähköpostiin automaattinen vastausviesti, jossa kerrot milloin palaat. Yleensä sähköpostien määrä jouluna vähenee muutoinkin.
- Jos sinulla on työpuhelin erikseen, sulje se ja jätä päälle vastaaja, jossa kerrot, milloin palaat töihin tai ohjeista lähettämään sähköpostia, jotta voit palata asiakkaan asiaan lomalta palattuasi.
Edellä mainitut asiat olivat käytännönläheisiä pieniä yksityiskohtia. Isossa kuvassa kyse on itsensä johtamisesta ja projektinhallinnasta. Pyri keventämään töitäsi jo ennen joulua ja tekemään rästitöitä pois pitkin syksyä, jos mahdollista. Älä jätä ns. häntiä roikkumaan, vaan saata tärkeimmät projektit valmiiksi. Muutoin on vaikeaa lomailla. On tärkeää tiedostaa, milloin voi sallia itsensä rentoutua. Vuoden tärkeimmän projektin viivästyminen ei rentouta, vaan päinvastoin. Tällöin apukeinona on asioiden priorisointi. On pyrittävä tunnistamaan yritystoiminnalle tärkeimmät työtehtävät, joihin on keskityttävä. Vähempiarvoisia töitä voi pyrkiä lykkäämään. Ei ole häpeä soittaa asiakkaalle, että nyt ei pysty, onnistuisiko tammikuussa? Itse asiassa mitä varhaisemmassa vaiheessa asiakas kontaktoidaan, sen parempi.
Äärimmäinen loppukiri töiden tekemisessä ennen joulua ei yleensä auta rentoutumaan. Työt kun eivät lopu tekemällä. Henkilökohtaiseen venymiseen perustuva liiketoiminta ei ole pitkäkestoinen tie.
Joulu läpi vuoden
Joulun alusajan loppukirin sijaan yrittäjän kannattaa tarkastella yritystoimintaansa pitkin vuotta. Tutkitusti organisaatiot, joissa on aikaa kehittämiselle, menestyvät parhaiten. Yksinyrittäjällekin oman yritystoiminnan tarkastelu ikään kuin ulkopuolisin silmin voi tuoda herkullisia mahdollisuuksia kehittymiselle. Pienet päivittäiset toimet ratkaisevat enemmän kuin suuret harppaukset tai kertarykäisyt.
Vertaan tätä tilanteeseen, jossa henkilö ei arjessaan harrasta liikuntaa. Tämä kuvitteellinen henkilö saa kaksi kertaa vuodessa innostuspuuskan urheiluun. Tammikuussa hän aloittaa kuntosalitreenit ja käy salilla kolme kertaa viikossa. Toukokuussa hän innostuu lenkkeilemään joka aamu ennen töihin lähtöä. Molemmat intopiikit lopahtavat parin viikon kuluessa ja hän palaa normaaliin, liikkumattomaan arkeensa. Jos tällaista henkilöä vertaa ihmiseen, joka ei käy salilla, eikä juoksulenkillä, mutta liikkuu pienissä, ehkäpä huomaamattomissa erissä arjessaan, mitä luulet, kumpi taktiikka voittaa? Arkiliikkuja kävelee aina portaat kun se on mahdollista. Hän käy kävellen lähikaupassa. Hän käyttää kehoaan säännöllisesti, mutta on onnistunut upottamaan liikkumisen arkeensa siten, ettei edes pidä sitä liikuntana. Askeleita tulee vuositasolla merkittävästi enemmän kuin hetken innostujalla. Ja hyödytkin ovat näin ollen merkittävämmät.
En ole henkilökohtaisesti koskaan ymmärtänyt, miksi organisaatioissa puurretaan hiki hatussa normaaliarkena ja kerran vuodessa pidetään tykypäivä työkyvyn ylläpitämiseksi ja kerran vuodessa kehittämispäivä toiminnan kehittämiseksi. En mitenkään usko näiden irrallisten tapahtumien lisäävän työkykyä, saati auttavan organisaatiota kehittymään. Tärkeämpää olisi rakentaa kulttuuri sellaiseksi, jossa on mahdollista pysyä työkykyisenä ja kehittää ihan normaalissa arjessa, pieninä palasina. Kehittämispiikit ovat näennäisiä, jatkuva toiminta sen sijaan oikeasti tuottaa tuloksia.
Miten sinä yrittäjänä voisit tehdä saman omassa yritystoiminnassasi? En tarkoita askeleita liikunnan muodossa, vaan kehittämisen muodossa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi yleiskunnon sijaan yrittäjän yleiskunto eli hyvinvointi. Jotta yrittäjä voisi lomailla jouluna (jos oma toimiala sen mahdollistaa – ellei mahdollista, loma voi olla jonakin muuna ajankohtana vuodessa, jouluhan ei tässä ollut se pointti). Voisitko ottaa tarkastelun alle esimeriksi nämä asiat:
- Oma ajankäyttö. Voisitko nostaa pienillä toimenpiteillä laskutettavan työaikasi määrää suhteessa käytettyyn työaikaan? Tämä tarkoittaa merkityksettömistä tehtävistä luopumista. Lue lisää ajankäytönallinnasta.
- Asiakasvalinta. Keskitytkö juuri niihin asiakkaisiin, joille tuotat eniten arvoa? Tämä yleensä mahdollistaa myös hinnan tarkastelun.
- Asiakkaiden määrä; onko heitä riittävästi? Keskitytkö hankkimaan vain uusia asiakkaita vai olisiko jo kerran ostaneissa suurempi potentiaali? Kanta-asiakkaat ovat edullisempi ja järkevämpi vaihtoehto kuin uusasiakashankinta. Entä ostavatko asiakkaat riittävästi? Onko mahdollisuus kasvattaa ostojen määrää tai keskiostosta?
- Työkalut. Ovatko ne ajantasalla? Onko käytössä työkalut, jotka ovat sopivasti mitoitettuja nykyisiin tarpeisiin? Kyse voi olla konkreettisista työkaluista tai ohjelmistoista. Niiden tarkoitus on helpottaa, nopeuttaa tai keventää työtä. Toteutuuko tämä?
- Hinnoittelu. Milloin olet viimeksi tarkistanut hintatasosi? Onko mahdollista korottaa hintaa? Tai erotella palveluistasi ns. perustuote ja lisähintaiset palvelut? Laskutatko matkoista? Entä ovatko maksuehdot kunnossa? Onko niistä mahdollista neuvotella niin osto- kuin myyntilaskujen osalta.
Jotta yrittäjä voisi lomailla, on yritystoiminnan mahdollistettava se niin taloudellisesti kuin ajankäytöllisesti. Yrittäjä ei sinällään ole kenellekään tilivelvollinen lomistaan, eikä loman pitämisessä tarvitse noudattaa työaikalakia tai työehtosopimuksia, vaan pikemminkin kyse on siitä, onko työ niin sitovaa, ettei yrittäjä pääse irtautumaan ja siitä, ettei ole rahaa pitää lomaa. Ja mahdollisesti myös siitä, ettei yrittäjä salli itselleen henkisesti irrottautumista. Voin lohduttaa, että jos yrityksen toiminta ei perustu jokapäiväiseen käyntiin asiakkaan luona (kuten esimerkiksi ikäihmisten kotihoito lääkkeenjakoineen) tai päivystysluonteiseen toimintaan (kuten yksityinen sairaankuljetus tai vaikkapa lumenauraus), asiakkaat pärjäävät kyllä joulun yli. He harvemmin itsekään ovat edes ostohousut jalassa esimerkiksi tapaninpäivänä.
Jotta yrittäjän joulu mahdollistuisi, on toimenpiteitä sen eteen tehtävä pitkin vuotta. Ei ole väliä milloin ja miten lomailee, vaan tärkeää on se, että ajatukset ovat hetken jossakin muussa kuin yritystoiminnassa. Lue lisää aiemmasta kirjoituksestani ”Onko yrittäjillä lomaa?”
Yrittäjän joulu summaa vuoden
Lopulta loman pitämisessä tai pitämättömyydessä on kyse yrittäjän arvoista. En tarkoita sitä, kuuluuko yrittäjä kirkkoon tai pitääkö juhlapyhiä tai niiden perimmäistä tarkoitusta tärkeinä. Tarkoitan sitä, että ihminen käyttää resurssinsa asioihin, joita hän pitää tärkeinä. Sanotaan, että kalenteri kertoo mitä pidät tärkeänä eli ”arvot näkyvät kalenterista”. Tähän lausahdukseen törmäsin taannoin Mieli ry:n koulutuksessa ja se on jäänyt mieleeni. Löytyykö yrittäjän kalenterista myös väljyyttä aikataulumuutoksille, kehittämistyölle tai omalle palautumiselle?
Työskentelen yritystoimintaa suunnittelevien ja pienyrittäjien kanssa. Näkemykseni on, että yrittäjät ovat äärimmäisen sitoutuneita, motivoituneita ja työorientoituneita. Jopa liikaakin. Vasta kun oma jaksaminen on joutunut koetukselle, ymmärretään miksi siitä pitäisi huolehtia. Vaikket sinänsä olisi jouluihmisiä, voit yrittäjänä ottaa joulunvieton konkreettiseksi tavoitteeksesi. Ei välttämättä jouluperinteiden vuoksi, vaan pysähtymisen vuoksi. Joulu on niin konkreettinen, koko arkeemme vaikuttava ajanjakso, että yrittäjä voi valjastaa sen viettämisen lomatavoitteekseen. Joulu sijoittuu sopivasti vuoden loppuun, jolloin se voi olla paras mahdollinen aika palkita itsensä levolla kokonaisen vuoden päätteeksi.
