Yrittäjän osaamisella on arvoa vain silloin kun se on ajantasaista. Osaamisen ajantasaisena pitämisestä ja uudistumisesta on huolehdittava, jottei putoa vauhdilla muuttuvan markkinatilanteen kelkasta. Yrittäjyyttä oppii tekemällä, mutta pelkästään yritystä pyörittämällä ei tulla hyväksi yrittäjäksi. Yksinyrittäjä voi huolehtia niin ammattiosaamisensa kuin yrittäjyyden taidoistaan monella eri tavalla:
- Median seuraaminen
- Kouluttautuminen
- Verkostotapahtumat
- Sparraus
Yrittäjänä menestymisen taustalla on monia eri asioita. Yrittäjän kannattaa keskittyä panostamaan niihin asioihin, joihin hän voi itse vaikuttaa. Omat yrittäjyyden ja ammattialan taidot ovat näistä tärkeimmät. Jos tavoitteena on olla hyvä yrittäjä, sen eteen on oltava valmis ponnistelemaan. Mikään kärkisija ei tule annettuna. Yrittäjän on osattava nauttia uuden oppimisesta ja taitavaksi tulemisesta. Yrittäjänkin on ymmärrettävä elinikäisen oppimisen tärkeys. (kuva: Unsplash)
1.Median seuraaminen
Tärkein syy eri medioiden seuraamiseen on se, että yrittäjän on pysyttävä mukana maailmanmenossa. On tiedettävä edes otsikkotasolla, mitä Suomessa ja ulkomailla tapahtuu, sillä muutokset heijastelevat markkinatilanteeseen ja asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Saattaa tulla myös lakimuutoksia, joista on syytä olla tietoinen. Yrittäjän on seurattava uutisten lisäksi myös liiketalouden maailmaa, sillä yritystoiminnassa ollaan väkisinkin tekemisissä hinnoittelun, talouden seurannan, investointien, verotuksen, tarjousten ja sopimusten ja monen muun liiketaloudellisen asian kanssa. Suuressa kuvassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Oli kyse öljyn hinnasta tai USA:n tilanteesta, asioilla on taipumusta heijastella myös yksittäisen pienen suomalaisen yrittäjän elämään. Omaa osaamistaan on hyvä kehittää esimerkiksi lukemalla liiketalouden kirjoja, lehtiä, asiantuntijablogeja ja kuuntelemalla podcasteja.
Tietoa on tarjolla liiaksi saakka ja yrittäjältäkin vaaditaan medialukutaitoa. Vaikka vertaisten eli toisten yrittäjien kommentit ovat yleensä nasevia ja niitä kysellään mielellään (esimerkiksi Yrittäjät-Facebookryhmässä) ja vastauksiakin satelee runsaasti, on oltava lähdekriittinen. Toisella yrittäjällä ei välttämättä ole riittävää osaamista asiasta. On varmistuttava, että vastaaja on oman alansa rautainen asiantuntija. Keskustelupalstoilla jaetaan niin paljon väärää tietoa, että välillä ihan hirvittää. Vertaisilta kyselemistä voisikin ajatella pikemminkin vinkkeinä tai kokemusten jakamisena, kuin neuvoina, joita kannattaa lähteä sokeasti noudattamaan esimerkiksi taloudellisissa tai lainopillisissa asioissa.
Rajanveto mediankäytössä on todella vaikeaa. Pitäisi olla esillä ja seurata maailmanmenoa. Samanaikaisesti todetaan, että liian tiivis sosiaalisen median käyttö koukuttaa, vie työtehot ja jopa tyhmentää ihmistä. Mikä sitten on sopiva määrä? Yrittäjän kannattaa valita somekanavikseen 1-3 kanavaa, joita hänen asiakkaansa käyttävät. Päivittäminen kerran viikossa tai jopa muutaman kerran kuukaudessa riittää. Uutisten seuraamiseen riittää mainiosti päivän lehti tai iltauutiset. Keltaisen lehdistön voi jättää aikapulassa vähemmälle. Kirja per kuukausi on hyvä määrä lukemista kiireiselle yrittäjälle. Turhia paineita ei kannata ottaa ja kukin valitkoon omaan elämäänsä sopivat keinot. (kuva: Unsplash)
Ammattialan ja liiketalouden viestintä on usein asiapitoista, tai jopa tylsää. Vastapainoksi onkin hyvä seurata myös viihdettä, sillä yrittäjäkin tarvitsee lepohetkensä ja tutkitusti aivotkaan eivät saa kuormittua liikaa. Muutoin yrittäjä ei jaksa pyörittää yritystään, saati kehittyä yrittäjänä. Uudet ideat jäävät keksimättä ja yrittäjyydestä tulee vain puurtamista. Viihteellä ja kulttuurilla on tärkeä roolinsa myös yrittäjien elämässä, vaikka moni mieltääkin kaiken ajan, josta ei voi laskuttaa, turhaksi hömpöttelyksi. Itselleen saa kuitenkin antaa luvan myös rentoutua välillä.
Medioiden seuraaminen eri lähteistä onnistuu nykyään helpommin kuin koskaan ennen. Kirjoja ei tarvitse enää lukea fyysisisinä painettuina opuksina, vaan ne voi lukea sähköisesti, tai jopa kuunnella äänikirjoina lenkillä tai automatkoilla. Oman toimialan tai liiketalouden blogeista voi tilata ilmoitukset sähköpostiin ja uusimmat uutiset saa vaikka suljetun älypuhelimen näytölle syötteisiin. Menestyvä yrittäjä haluaa ja pystyy hyödyntämään tätä tiedon määrää. Hyvä yrittäjä pystyy nimittäin ennakoimaan asioita. Kun maailma muuttuu, yrittäjän tulisi olla askelen edellä kilpailijoitaan. Perässähiiihtäjät seurailevat muita tai tekevät paniikkiratkaisuita, kun ympäristö muuttuu. Hyvä yrittäjä on tulkinnut trendejä ennakolta ja muuttanut liiketoimintaansa ajoissa ja suunnitellusti. Tässä auttaa parhaiten uutisten ja muiden eri tietolähteiden seuraaminen.
Yrittäjällä ei ole kehityskeskusteluita, joissa käytäisiin säännöllisesti esimiehen kanssa läpi tulevan vuoden tavoitteita ja onko aiemmin asetettuihin tavoitteisiin päästy. Ei ole ura- tai koulutussuunnitelmia, joissa vuosittain tarkasteltaisiin osaamisen puutteita ja osaamisen kehittämistä. Mutta kyllähän yrittäjäkin voi aivan hyvin laatia sellaisen! Ensin on pohdittava, mitkä asiat ovat vaikeita ja yrittäjänä toimimisen pullonkauloja. Kun kehittämishaasteet on tunnistettu, on tartuttava toimeen ja lähdettävä viemään osaamista seuraavalle tasolle. Tällöin täytyy puntaroida, onko edes järkevää lähteä opettelemaan asiaa itse vai olisiko kannattavampaa ostaa kyseinen palvelu siihen erikoistuneelta toimijalta. (kuva: Unsplash)
2.Kouluttautuminen
Yrittäjän on huolehdittava kahdenlaisesta osaamisesta:
- Oma ammattitaito ja oman alan osaaminen (kuten lakimuutokset, vaadittavat pätevyydet, uudet työmenetelmät)
- Yrittäjyysosaaminen
Molempien ylläpitäminen ja kehittäminen onnistuu mainiosti kouluttautumalla. Koulutuksia on tarjolla joka lähtöön maksuttomista ilmaisista lyhytkoulutuksista kalliimpiin räätälöityihin ”kovan rahan” koulutuksiin. On webinaareja, jotka voi katsoa silloin kun itselle parhaiten sopii, muutaman illan tai päivän lyhytkursseja ja tutkintoon johtavia koulutuksia ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin saakka. Ammatillisen toisen asteen koulutukset (kuten yrittäjän ammattitutkinto ja johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto) ovat kokopäiväisille, yelin alaisille yrittäjille oppisopimuksella maksuttomia. Hyviä lyhyitä webinaareja järjestää esimerkiksi Suomen yrittäjät ry. Webinaareista saa tallenteen, jolloin sen voi katsoa myöhemmin, ellei pääse livenä paikalle.
Useammassakin yrittäjyysoppaassa vinkataan pienyrittäjääkin sijoittamaan vuosittain tietty summa osaamisensa kehittämiseen, aivan kuten isoissa yrityksissä tehdään. Summa voi olla kiinteä (esim. 700€) tai prosentuaalinen (esim. 2% liikevaihdosta). Summa kannattaa pohtia etukäteen ja miettiä, miten sijoitukselleen saisi parhaan mahdollisen tuoton. Kysehän ei ole pelkästään koulutuksen hinnasta, vaan myös menetystä työajasta. Yrittäjän on ajateltava, voiko irrottaa kokonaisia työpäiviä, sillä tällöin ei synny laskutettavaa. Eli koulutuksen on tuotettava menetetty tulo moninkertaisesti takaisin. Toisaalta koulutuksella on parhaimmillaan muitakin arvoja. Kun yrittäjä tapaa muita yrittäjiä, syntyy arvokasta ajatustenvaihtoa ja uusia verkostoja. Ja kun yrittäjä irrottautuu työstään muutamaksi päiväksi silloin tällöin, se on mainio tapa myös irrottautua arjen rutiineista. Koulutukset ovat tärkeitä, jotta yrittäjä saa uusia ajatuksia, ja koulutuksessa on pakko pohtia asioita ilman muita häiriötekijöitä.
Koulutustenkin suhteen yrittäjän tulee olla kriittinen. Kuka tahansa voi nimetä itsensä kouluttajaksi ilman oman ammattialan koulutus- tai työtaustaa. Toisaalta kovan luokan asiantuntija ei välttämättä ole pedagogi. Yrittäjän tulee tutustua kouluttajan taustoihin ja varmistua, että tämä on osaava ammattilainen, eikä mihin tahansa kursseihin ja koulutuksiin ei kannata lähteä mukaan. Huonoa laatua on niin oppilaitoksissa kuin vapailla markkinoilla – kuten myös hyvääkin laatua. Yrittäjä – teethän pohjatyöt kunnolla, ennen kuin sitoudut koulutukseen. Aivan kuten tekisit mahdollisen yhteistyökumppaninkin kohdalla.
Yrittäjäkoulutukseen lähdettäessä on varmistettava tärkeä vähimmäisvaatimus, että kouluttajalla on yrittäjätausta. Eikä vain palkkatyön ohesta, vaan kokopäiväisenä yrittäjänä toimimisesta. Kouluttautuminen voidaan nähdä investointina. Sen on tarkoitus tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Koulutus edellyttää onnistuakseen myös osallistujan aktiivisuutta. Hyväkään kouluttaja ei voi yksipuolisesti saada toista oppimaan. (kuva: iStock)
3.Verkostotapahtumat
Vanhan viisauden mukaan yrittäjän tärkein tehtävä on olla aktiivinen sosiaalisissa riennoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjän tulee verkostoitua. Yrittäjyys on toisinaan sisäpiirin hommaa, jolloin tietyt yrittäjät suosivat toisiaan ja ellet kuulu tähän rinkiin, se voi vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintaan. On tärkeää olla näkyvä, niin netissä eri kanavissa, kuin omalla paikkakunnallakin. Ellei kukaan tiedä yrityksen olemassaolosta, ei kauppakaan voi käydä riittävällä tavalla, houkuttelevasta ja tunnetusta työnantajabrändistä puhumattakaan. Verkostoitumistapahtumia on monenlaisia yrittäjäyhdistyksen tilaisuuksista laivaristeilyihin.
Olen tavannut liiankin sosiaalisia yrittäjiä, jotka ovat mukavuusalueellaan liikkuessaan tapahtumista toiseen. He kuuluvat aktiivisina monen yhdistyksen hallitukseen, osallistuvat jokaisen koulun yrittäjyyskasvatusprojekteihin ja kalenteri täyttyy jos jonkinlaisista kissanristiäisistä. Mikäli nämä erinäiset tapahtumat ja kinkerit eivät johda valtaisaan määrään tilauksia, on syytä karsia suurin osa ja keskittyä vain olennaisimpiin tapahtumiin. Tilaisuuksissa ravaamisen sijaan tulisi keskittyä myyntityöhön.
Verkostotilaisuuksissa olisi hyvä käydä kerran, pari kuukaudessa. Monissa tilaisuuksissa on tarjolla ajantasaista tietoa, viihdettä (joka myös todettiin tärkeäksi) ja niin vanhoja, kuin uusia tuttavuuksia. Kaikki nämä ovat valtavan tärkeitä. Erityisesti yksinyrittäjälle, jolta puuttuu esimies ja työyhteisö.
On päivänselvää, että menestyvä urheilija tarvitsee valmentajan. Jopa lasten liikuntakerhoissa on valmentaja. On myös selviö, että muusikko tarvitsee managerin ja tuottajan, koska ei oleteta, että taiteentekijä itse hallitsee kaupallistamisen. Miksi ihmeessä sitten oletetaan, että pienen yrittäjän tulisi pärjätä markkinoilla aivan omillaan ilman minkäänlaista apua ja tukea? (kuva: Unsplash)
4.Sparraus
Moni pienyrittäjä ostaa kirjanpidon tilitoimistolta, koska pitää sitä tärkeänä. Mutta kuinka moni käyttää rahaa yritystoimintansa kehittämiseen? En ole tällaisia henkilöitä juurikaan tavannut. Mikäli yritystoiminnan kehittämiskohteet on tiedostettu, eivätkä omat resurssit (oli kyse sitten osaamisesta, ajasta, motivaatiosta tai mistä ikinä onkaan) riitä, kannattaa harkita ulkopuolisen sparraajan etsimistä.
Sparraus on sanana suhteellisen uusi. Se tarkoittaa keskustelua osaavan henkilön kanssa. Keskustelun avulla tunnistetaan ongelmat ja päästään pureutumaan syihin. Toisinaan sparraus saattaa olla työnohjauksen kaltaista apua, toisinaan konsultointia. Valmentaja ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa yrittäjää keksimään itse oikeat ratkaisut. Sparraus on yleensä maksullista toimintaa, josta asiantuntijayrittäjä laskuttaa tuntiveloitteisesti. Hinnat lienevät 50-150 euron hintahaarukassa ja tapaamisten määrä on sovittavissa. Yksi tapaamiskerta harvemmin riittää, mutta toisaalta jo muutamalla kerralla saavutetaan parhaimmillaan hyviä tuloksia.
Mentorointi sen sijaan on maksutonta, kokeneen yrittäjän tai muun osaajan kanssa käytyä vapaamuotoista keskustelua, joka ei ole yhtä tavoitteellista. Hyvä mentori ei sanele valmiita vastauksia, vaan kuuntelee, kysyy oikeita kysymyksiä ja pyrkii näin luotsaamaan mentoroitavaa oikeaan suuntaan. Mentoreita voi etsiä esimerkiksi yrityskummit-sivuston kautta tai vaikkapa LinkedInistä. Suomen yrittäjät ry:lla on myös oma mentorointisivusto. Mentorointi on antoisaa myös mentorille itselleen. Erästä koulutusalan kollegaani lainaten: ”Mentorointi on kaksisuuntainen highway”.
Konsulttiapu on varmastikin tunnetuin yritystoiminnan kehittämisen keino. Konsultit ovat yleensä korkeasti koulutettuja ja pitkän työkokemuksen omaavia ammattilaisia, jotka toimivat yrittäjinä. Konsulttipalkkiot vaihtelevat paljon, mutta päivätaksa voi hyvinkin olla nelinumeroinen. Ely tukee listoillaan olevien konsulttien osalta palvelun ostamista, jolloin päivätaksaksi jää muutama satanen.
Oma osaaminen kehittyy väkisinkin, kun toimii yrittäjänä. Tulee ymmärrystä oman toimialan markkinoista, liiketaloudesta ja myös ammatillista osaamista. Yrittäjät kertovat usein, etteivät olisi koskaan päässeet palkkatöissä yhtä monipuoliseen toimenkuvaan. Ensimmäiset vuodet ovat opettelemista, mutta useita vuosia kokopäiväisenä yrittäjänä toiminut voi jo kertoa olevansa konkari. Sitähän sanotaan, että 10 000 tuntia treeniä asiassa kuin asiassa tekee ammattilaisen. (kuva: Unsplash)
Yrittäjän osaamisen kehittäminen voikin olla ennakoivaa, ajan tasalla pitämistä tai kokonaan uuden opettelemista. Mikäli yrittäjä laatii itselleen osaamisen kehittämissuunnitelman, olisi hyvä pohtia ensin suurta kuvaa. Missä haluan olla viiden vuoden kuluttua? Entä kymmenen vuoden kuluttua? Millainen yritykseni on? Entä oma elämäni? Kun tavoitteet ovat selvät, on pohdittava, mitä asioita on tapahduttava, jotta pääsen tavoitteisiin. Entä mitkä asiat ovat esteinä? Yrittäjän oman osaamisen kehittämissuunnitelma antaa vastauksia näihin kysymyksiin. Jos yrittäjän on opittava uutta, on pohdittava keinot miten tämä onnistuu käytännössä. Joskus on järkevää ostaa palvelua, toisinaan opetella itse tai vaihtoehtoisesti palkata työntekijä, jolla on puuttuvaa osaamista. Lopulta kyse on yrityksen pärjäämisestä markkinoilla. Mitä yrityksessä on oltava, jotta se menestyy: Liikeidea, jolle on markkinoilla kysyntää? Osaava johtaja? Ammattilaiset työntekijöinä? Hyvin hoidettu talous? Tehokas markkinointi ja myynti? Mitä näistä yrittäjä osaa, mitä ei osaa ja mitä on syytä opetella, jotta menestyy yrittäjänä?
