Skip to main content

Päivitetty 23.9.2022

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet

Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa sitä, että oppilas tai opiskelija saa opintojensa ohessa valmiuksia yrittäjämäiseen toimintaan. Paino on sanalla yrittäjämäiseen eli kyse ei ole aina suoranaisesti siitä, että lapsista tai nuorista haluttaisiin leipoa yrittäjiä. Yrittäjäkoulutus on asia erikseen. Yrittäjyyskasvatus on tavoitteellista toimintaa. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet pohjautuvat opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen yrittäjyyslinjauksiin. Kerron tässä kirjoituksessa lisää näistä aiheista:

  • yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet
  • Suomessa toimivat yrittäjyyskasvatusta edistävät toimijat
  • tietoa ja työkaluja yrittäjyyskasvatukseen opettajille
  • mitä eroa on yrittäjyyskasvatuksella ja yrittäjäkoulutuksella

Olen toiminut aikoinaan itsekin Yes-aluepäällikkönä ja jalkauttanut yrittäjyyskasvatuksen ohjelmia lukuisiin oppilaitoksiin, kouluttanut satoja opettajia yrittäjyyskasvatukseen, ohjannut lukuisia harjoitusyrittäjäopiskelijoita, ollut mukana perustamassa oppilaitososuuskuntia ja ollut laatimassa yrittäjyyskasvatuksen strategioita. Yrittäjyyskasvatus on todella tärkeä ja vaikuttava asia, johon kannustan ihan jokaista kasvattajaa, opettajaa ja kouluttajaa!

Oppilaat ja opettaja tutkivat yhdessä robottilelua

Opettajan työ on moninaista ja vaatimuksia tulee joka suunnasta, eikä ”oppilasaines” ole aina helpoimmasta päästä. Yrittäjyyskasvatuksen ei pitäisi olla ylimääräinen kuormitus kaiken muun lisäksi, vaan parhaimmillaan se nivoutuu osaksi opetusta oppiaineiden yli. Opettajan ei suinkaan tarvitse olla yrittäjätaustainen tai tietää yrityksen perustamisesta ollakseen hyvä yrittäjyyskasvattaja. Tärkeintä on sallia uteliaisuus, kokeilunhalu ja luottaa oppimisen prosessiin. Tämä toteutuu usein oivallisesti projektioppimisessa, jota toteutetaan nykyään myös varhaiskasvatuksessa.

Opetushallituksen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat:

  • yrittäjyyteen liittyvien myönteisten asenteiden lisääminen
  • yrittäjämäisen toiminnan vahvistaminen
  • yrittäjyyteen liittyvien tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittäminen sekä oman osaamisen tunnistaminen
  • uuden yrittäjyyden aikaansaaminen.

Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeää on kokeileminen ja toiminnallisuus, mikä toteutuu yrittäjyyteen ja työelämään liittyvissä kokemuksissa ja tehtävissä, esimerkiksi projekteissa ja yritysyhteistyössä (lähde: OPH).

Varhaiskasvatuksen ja alakoulujen yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena ei ole se, että nuoret oppivat yritysmuodot, laativat laajat liiketoimintasuunnitelmat ja laskelmat, saati se, että he tulevaisuudessa perustaisivat oikean yrityksen. Nämä asiat liittyvät yrittäjäkoulutukseen. Yrittäjäkoulutuksen tarkoitus on antaa valmiudet yrittäjäksi ryhtymiseen. Yrittäjyyskasvatuksen osalta tärkeintä on yritteliäisyys.

Yritteliäisyydestä on hyötyä aina ja kaikkialla: omassa arjessa, opinnoissa, palkkatöissä ja yrittäjänä toimiessa. Yrittäjämäinen asenne ja toiminta tarkoittavat esimerkiksi näitä asioita:

  • Ongelmanratkaisukyky
  • Luovuus
  • Kyky kantaa vastuuta
  • Päätöksentekokyky
  • Kyky toimia niin itsenäisesti kuin osana tiimiä
  • Ymmärrys taloudellisesta toiminnasta
  • Ymmärrys vastuullisuudesta

 

Pieni tyttö myy mehua leikkikioskissa

Lapsi oppii leikkimällä. Lapsilähtöinen pedagogiikka on ikätasolle sopivaa, innostavaa ja tuloksellista. Kauppaleikit, työmaaleikit ja kotileikit valmistelevat lasta kohti aikuisuutta. Leikkiyritys on astetta jännittävämpi ja opettavaisempi, kun yhtälöön lisätään oikeat tuotteet ja asiakkaat = yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan!

Yrittäjyyskasvatusta edistäviä toimijoita

Yrittäjyyskasvatuksen keinoja on monia. Helpointa on tutustuttaa lapsia ja nuoria erilaisiin yrityksiin. Yrityksissä voi käydä vierailuilla tai yrittäjiä voi pyytää käymään koulussa. Ehkäpä vieläkin hedelmällisempää on antaa lasten harjoitella yritteliäisyyttä. Jo alle kouluikäiset lapset voivat toimia tavoitteellisissa projekteissa yksin tai tiimeissä. Koululaiset voivat perustaa harjoitusyrityksiä joko virtuaalisesti tai todellisesti.

Suomessa toimii useita yrittäjyyskasvatusta edistäviä tahoja, kuten:

  • Yes-verkosto, joka tarjoaa yrittäjyyskasvatustukea kunnille, oppilaitoksille ja muille yrittäjyyskasvatustoimijoille. Yes:n sivuilta löydät tapahtumia, materiaaleja ja aimo annoksen yrittäjyyskasvatustietoa.
  • Nuori yrittäjyys ry on toimija yrittäjyyskasvatusohjelmien takana. Tarjolla on valmiit loistavat ohjelmat varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Opettaja saa apua, materiaalia ja Nuori yrittäjyys ry:n kautta koko verkoston tuen.
  • TAT tarjoaa samoin yrittäjyyskasvatustietoutta, -ohjelmia ja -materiaaleja, mutta tunnetuin konsepti lienee yrityskylä.
  • 4H tarjoaa samoin yrittäjyysoppia oman yrittäjyysohjelmansa kautta.

Monia muitakin toimijoita on, ja esimerkiksi Suomen Yrittäjätkin kouluttaa opettajia ja tarjoaa materiaaleja yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen. Keskeisimmässä roolissa yrittäjyyskasvatuksessa ovat varhaiskasvattajat ja koulutuksenjärjestäjät päiväkodista korkea-asteelle.

Nainen katsoo paperikiikareilla tulevaisuuteen

Poliitikot tekevät päätöksiä, joiden seuraukset näkyvät viiveellä. Yrittäjyyskasvatuksessa tulevaisuuden taitojen ennakointi on yksi tärkeimmistä asioista päätöksenteossa. Kasvatukseen ja koulutukseen vaikuttamisella, kuten juuri yrittäjyyskasvatuksen linjauksilla, pyritään tuottamaan yhteiskunnalle sellaista työvoimaa, joka turvaisi kansakunnan toimintakyvyn.

Ei ole toimijoiden vapaasti päätettävissä, miten kasvatus- ja koulutustyötä toteutetaan, vaan Opetushallitus määrittää tavoitteet, joita toimijoiden on noudatettava. Kyse on yhteiskunnallisista tavoitteista. Tavoitteena on, että kansalaisilla olisi sellaisia taitoja ja ominaisuuksia, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan. Yrittäjyyskasvatus nähdään näin ollen niin tärkeäksi asiaksi, että keskeiset toimijat on velvoitettu sen toteuttamiseen. Kyse ei ole suinkaan vain Opetushallituksesta, vaan valtioneuvoston yrittäjyysstrategiasta. Tämä on johdettu maakuntien tasolle maakuntastrategioihin. Kuntatasolla on omat strategiansa.

Aiemmin mainitsemani yhdistykset tekevät merkittävää vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan, jotta yrittäjyyskasvatus huomioitaisiin linjauksissa. Vaikuttavuus syntyy sekä ylhäältä (lainsäädäntö, maakunnan tason strategiat), että alhaalta (yksittäiset kasvattavat ja opettajat, päiväkodit ja koulut). Kokonaisuuteen liittyvät muutkin toimijat, kuten kunnat, yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt. Vaikuttavuus syntyy monen toimijan yhteispelinä ja kodeillakin on luonnollisesti merkittävä rooli kasvatusvastuullisina toimijoina.

Nuori miesopettaja hymyilee lasten joukossa

Koska yrittäjyyskasvatus on sisällytetty kasvatus- ja opetusalan tavoitteisiin, kuuluu yrittäjyyskasvatus myös nykyaikaiseen kasvattajan ja opettajan koulutukseen. Yrittäjyyskasvatusta ei ole välttämättä nimetty juuri tuolla termillä, vaan kaikki lapsen ja nuoren tiimityötaitoja, toiminnallista oppimista ja ongelmanratkaisutaitoja edistävä opetus on samalla myös yrittäjyyskasvatusta.

Yrittäjyyskasvatustyökaluja kasvattajille ja opettajille

Edellä mainittujen yrittäjyyskasvatustoimijoiden sivustoilta löytyy monia koulutuksia ja myös maksuttomia materiaaleja yrittäjyyskasvattajien käyttöön. Lisää aineistoja löydät täältä:

Kurkkaamisen arvoisia ovat myös Peda.net- sivusto, Yksityisyrittäjäin säätiö ja Perheyritysten liitto. Kasvatus- ja opetusalalle on tehty lukuisia opinnäytetöitä, julkaistu kirjoja ja koulutuksiakin on tarjolla. Yrittäjyyskasvatus on saanut paljon huomiota osakseen, joten aineistojakin on runsaasti tarjolla tehtäväpankeista peleihin!

Teinityttö tekee yrittäjätestiä kännykällä

Leikkimielisiä yrittäjyystestejä voi myös hyödyntää opetuksessa yläkouluikäisten ja sitä vanhempien opiskelijoiden kanssa. Ja ne saattavat olla mukavaa viihdettä myös aikuisille – jopa opettajalle itselleen!

Yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen erot

Kaikista ei ole tarkoitus tulla yrittäjiä, mutta yritteliäästä asenteesta ja toimintatavasta hyötyvät kaikki. Kun on aika oikeasti perustaa yritys eli rekisteröidä y-tunnus, on aika lähteä mukaan yrittäjäkoulutukseen. Yrittäjäkoulutus antaa ajantasaista tietoa asioista, joita yrityksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Usein yrittäjäkoulutuksessa laaditaan omalle yritykselle liiketoimintasuunnitelma ja perustamislaskelmat. Yrittäjäkoulutuksia toteuttavat monet tahot, joista voit lukea postauksestani yrittäjäkoulutus.

Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjäkoulutus ovat näin ollen kaksi eri asiaa. Joskus ne limittyvät toisiinsa tai vähintäänkin toimivat toistensa luontaisina jatkumoina. Yrittäjyyskasvatuksen on todistettu tutkitusti madaltavan yrityksen perustamisen kynnystä ja antavan työelämässä tarvittavia taitoja – oli tulevaisuus sitten yrittäjyyttä tai jotakin muuta.

Yrittäjyyskasvattajalle tärkeiksi piirteiksi näen nämä:

  • Innostuneisuus ja avoimuus uudelle. Halu oppia lasten mukana.
  • Taito antaa lasten ja nuorten ideoida itse
  • Taito pysytellä valmentajan tavoin taustalla. Kun ongelmia väistämättä ilmenee, aikuisen tehtävä ei ole ennaltaehkäistä niiden syntymistä tai ratkoa niitä oppilaiden puolesta, vaan antaa oppilaiden setviä ne itse – toki tukena toimien.
  • Luottamus siihen, että prosessi toimii. Aina ei välttämättä päädytä juuri siihen kuin aloittaessa ajateltiin, mutta tuloksena voi olla jotakin muuta erittäin opettavaista ja palkitsevaa.
  • Ajattelumalli, jonka mukaan aikuinen ei ole se, jonka päässä asuu kaikki viisaus, vaan aikuisen tehtävänä on toimia rinnallakulkijana, jonka tehtävänä on antaa lapsen oppia itse.

Yrittäjyyden opettajalle ja kouluttajalle tärkeimmiksi piirteiksi näen tämän:

  • Ajantasainen substanssiosaaminen yrittäjyydestä eli rautainen faktatietous. Tämä on siksi ehdottoman tärkeää, että ellei yrittäjyyttä kouluttava tunne yrittäjyyden kiemuroita ja pykäliä, hän jakaa virheellistä tietoa ja tämä voi olla todella kohtalokasta. Olen kuullut tilanteista, joissa virheellisten neuvojen vuoksi on menetetty starttiraha tai tärkeä hankintasopimus. Tämä on anteeksiantamatonta. Tällaisiakin yrittäjäkouluttajia toimii markkinoilla, joten on todella, siis todella tärkeää, että yrittäjäkoulutukseen mukaan lähtevä tarkistaa kouluttajan osaamisen!

Substanssiosaaminen syntyy vankan yrittäjyyden koulutuksen ja pitkän monialaisen työkokemuksen myötä. Kun on kyse niin tärkeästä asiasta, kuin yrittäjäksi lähtevän elinkeinosta, taloudesta ja identiteetistä, ei kannata valita ketä tahansa avukseen tällaisella polulla. Toki kouluttajaosaaminen, taito ohjata ja moni muukin asiat ovat tärkeitä, sillä ilman näitä ei yrittäjyyden kouluttaja pysty kouluttamaan. Tiedosta ei ole hyötyä, ellei sitä osata jalostaa ja jakaa toisten hyväksi.

Ny-yrittäjät Uskalla yrittää-tapahtumassa

Tuomaroin taannoin Lahdessa Ny yrittäjien Uskalla yrittää- messuilla. Nämä Ny-yritykset valittiin jatkoon valtakunnalliseen Uskalla yrittää-finaaliin. Mahtava tunnelma, hienoja messustandeja, tuotteita ja ennen kaikkea innostuneita Ny-yrittäjiä! Päivä oli ikimuistoinen myös minulle tuomarina.

Millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan?

Osa nykyisistä ammateista katoaa ja tilalle on visioitu monenlaista keinolihakasvattajasta onnellisuusmanageriin – näitä voit kurkata Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta Suomen 100 uutta mahdollisuutta. Oppilaitosmaailma kulkee väistämättä jälkijunassa. Tälläkin hetkellä on ammatteja, joihin ei ole tarjolla koulutusta, mutta tarjonnassa on koulutusta ammatteihin, jotka eivät ole enää vetovoimaisia. Työn tekemisen tapa muuttuu. Jos aiempi sukupolvi on arvostanut julkisen sektorin vakavaraisia ammatteja tai jopa virkaa, nuorempi polvi ei halua sitoutua työnantajaan, vaan omaan kiinnostuksen kohteeseensa. Voisiko jopa ajatella, että työmarkkinat palvelevat tulevaisuudessa ajatuksella missä pääsee toteuttamaan omaa kiinnostustaan?

Yrittäjyyskasvatuksen ammattilaisen kannattaa hyödyntää myös Tulevaisuustalo Sitran tarjoama tieto ja työkalut. Ihmiset sinällään eivät lyhyessä ajassa muutu, mutta asenteet ja arvot muuttuvat. Tämä tulee huomioida myös työelämässä. Olen itsekin huomannut 20 vuotta yrittäjyyttä kouluttaessani, että tänä aikana yrittäjyydestä on tullut haluttu ammatti. Muutos on ollut uskomaton! Jos ennen yrittäjäksi joutui, nyt yrittäjäksi halutaan.

Tämä on tuonut mukanaan myös varjopuolia. Nyt yrittäjäksi haluavat myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole yrittäjyydessä tarvittavia ominaisuuksia tai välttämättä edes elinkelpoista liikeideaa. Yrittäjäksi saatetaan lähteä mitä erilaisimmilla tavoilla alustalle, alihankkijaksi, freelanceriksi tai ketjun alle. Heikoimmat edellytykset yrittäjyyteen on henkilöllä, jolla ei ole osaamista omalta toimialaltaan, ei kokemusta työelämän lainalaisuuksista tai ymmärrystä taloudesta. Yrittäjyys voi olla parhaimmillaan hauskaa tekemistä ilman minkäänlaisia tavoitteita, mutta tällöin kyse ei ole ammattimaisesta yrittäjyydestä. Yritystoiminnan tulee olla kannattavaa tai muutoin se ei yksinkertaisesti voi toimia.

Yrittäjyyskasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin tarjoilla lapsille ja nuorille sellaisia taitoja, joista he hyötyvät tulevaisuuden työelämässä. Leikin varjolla harjoiteltu yrittäjyys on todella opettavaista. Olen vankkumaton yrittäjyyskasvatuksen kannattaja ja suosittelen kaikkia yrittäjiä tukemaan omalta osaltaan laadukkaan yrittäjyyskasvatuksen toteutumista.

Kommentit (2)

  • Hei !
    Hyvä tiivistelmä Ny-toiminnasta ja tunnelmista ao. kisoissa.
    Osaaminen ja asiantuntijuus näkyy blogissasi .
    Kaikkea hyvää sinulle ja yrityksellesi myös jatkossa !
    ??

    • Sanna sanoo:

      Hei Hannu,

      Lämmin kiitos kommentistasi!

      Tosiaan kyseessä ei ollut mikään maksettu puheenvuoro, vaan olen aidosti henkeen ja vereen toiminnallisen yrittäjyyskasvatuksen kannattaja 🙂 Tuosta messupöhinästä ja nuorten yrittäjyysinnostuksesta sai itsekin virtaa ja uutta puhtia pitkälle ensi vuoteen!

      Samoin sinulle hyvää jatkoa ja iloista joulunaikaa!

Kommentoi